suomeksi på svenska

Maitotauti

Tässä artikkeli -osiossa on eri lehdistä vuosien varrella loytyneitä suomenkielisiä julkaisuja. Sivujen ruotsinkieliseltä puolelta loytyy vastaavasti ruotsiksi julkaistuja artikkeleja. Kokemukset -linkin takaa puolestaan loytyy Raija Tukkiselle lähetettyjä kokemuskertomuksia.


Saksalaisen jäätelön syönti onnistuu

Kalevassa oli 8/2009 juttu, jossa kerrottiin Oululaisen laktoosi-intoleranssin Tiina Juutisen pystyvän syömään Lidlin saksalaista jäätelöä.

Juttua lukiessa herää epäilys, että laktoosi-intoleranssi diagnoosi on väärä koska Lidlin maidot sisältävät laktoosia.

Jutusta käy ilmi usean Maitotautisen raportoima ilmiö Saksalaisten tuotteiden sopivuudesta. Yleensä olemme olettaneet tuotteiden olevan homogenoimattomia. Tässä artikkelissa kuitenkin todetaan juttuun liittyvien Saksassa ja Belgiassa velmistettujen tuotteiden olevan valmistettu homogenoidusta maidosta. Homogenoinnin määrällä / laadulla voisi olla asiaan vaikutusta.

Kaleva.fi - Saksalaisen jäätelön syönti onnistuu

- Aki 2012


PARSIFAL tukimus

Keväällä 2007 julkaistiin Clinical & Experimental Allergy-lehdessä laaja kansainvälinen tutkimus, PARSIFAL. Siinä verrattiin maatilamaidon ja kaupan maidon terveysvaikutuksia.Tutkimus toteutettiin Itävallassa, Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Sveitsissä, ja kohteena oli n. 15000 5-13 vuoden ikäistä lasta. Tilamaitoa juoneilla oli 58 % vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Heillä oli myös 26 % pienempi astmariski ja 33 % pienempi riski saada heinänuha. Keitetyn ja keittämättömän maidon välillä ei ollut eroa, ei myöskään eri maiden välillä. Eroa ei ollut myöskään siinä asuiko tutkittava tilalla vai ei. Tästä tutkijat kertoivat olevansa ymmällään; aikaisemmin kun on oletettu maatilan bakteerien antavan suojaa allergioita vastaan.

Tilasimme koko tutkimuksen ja olimme yhteydessä tutkija Marco Waseriin. "Kaupan maito" oli homogenoitua.
Raija

PARSIFAL artikkelista muualla (englanniksi)
- http://www.foodnavigator.com/Science-Nutrition/Farm-milk-may-reduce-asthma-and-allergy


Homogenoitu maito tietää monille tuskien taivalta

Silmussa 5/2000 julkaistiin artikkeli "Homogenoitu maito tietää monille tuskien taivalta". Siinä Karjalohjan terveyskeskuksen terveydenhoitaja Raija Tukkinen kuvaili sekä omakohtaisia että asiakkaittensa kokemuksia homogenoidun maidon terveysvaikutuksista.

"Maitotautiset" saavat homogenoidusta maidosta ja siitä valmistetuista tuotteista ärtyneen suolen aiheuttamaa mahan turvotusta, ilmavaivoja, mahakipuja, ripulia ja iho-ongelmia. Kuinka usein etenkin lapsilla iho-ongelmat ja astma kulkevatkaan käsi kädessä...

Vielä syksyllä Raijan oli syytä todeta, että "asiantuntijat ja kirjanoppineet eivät ole korvaansa lotkauttaneet", vaikka hän olikin kirjoittanut asiasta vaikka minne. Mutta helmikuussa televisiossa kissa nostettiin pöydälle ja sekä aikakaus- että päivälehdistö on ottanut asian pohdittavakseen. Ilmassa alkaa muutenkin olla muutoksen tuntua.

Missä mennään, Raija Tukkinen?

–Palautetta on tullut paljon ja maitotautisia tuntuu riittävän. Mutta ei viralliset tahot eivätkä yksityiset ihmiset tahdo uskoa koko asiaan, koska maidon homogenisointi on liian isoa munaus käsitettäväksi. Homogenoimaton dieetti on vaivalloinen ja vaatii sataprosenttista noudattamista. Ihmisten on mukavampi uskoa esimerkiksi laktoosi-intoleranssiin, joka on kuin taivaan tuomio eikä sellainen ilmiö, jonka ihminen itse aiheuttaa itselleen.

Pitäisi ajatella pitemmällä tähtäyksellä ja miettiä, mikä sen maidon on tehnyt niin myrkylliseksi. Siedettiinhän sitä ennenkin. Jo Raamatussa kerrotaan, että Abraham tarjosi vierailleen maitoa ja voita. Nykyään rintalapset saattavat alkaa oireilla jo parin viikon iässä. On olemassa virallistakin faktaa, että äidin nauttima ravinto vaikuttaa äidinmaidon koostumukseen.

Koska alkaa tapahtua?

–Asiat ovat alkaneet mennä eteenpäin. Turun yliopisto teki tutkimuksen helmikuussa Karjalohjalla minun asiakkaillani. Tuloksia on odotettavissa kesällä. Nyt myös Valio on herännyt tukimaan asiaa. Siitäkin saataneen tuloksia ensi kesänä.

Kerropa joku palaute!

–Toimittaja Tiina Komi kirjoitti Vauva-lehteen (10/2000) artikkelin maitotaudista. Eräs äiti tarttui toimeen ja tuloksena oli lehdelle kiitokset. Viestissä sanotaan:

–Olen tuskaillut 5 kk:n ikäisen Aleksi-poikamme (nimet muutettu) ihottumien vuoksi ja samalla neuvoloiden ja byrokratian paperisodan kanssa... olemme odottaneet pääsyä TAYSiin jotta saisimme kuntoon pienen miehen hirvittävää kutinaa koko kehon alueella!!! Lääkärit vain määräävät lääkettä kutinaa lievittämään, mutta syytä ei tutkita! Luojan kiitos lehti ilmestyi ja saimme apua!

Nyt kohta viikon verran luomumaitoa juonut Aleksi on lähes tulkoon oireeton. Vatsa toimii normaalisti ja ihottumasta on vain pienet tummat jäljet... olemme iloisia! Haluaisin teidän kauttanne välittää kiitokset haastatellulle Raija Tukkiselle! Jos saisimme vielä reseptejä jotta saisimme kiinteän ruokapuolen toimimaan kunnolla, niin olisimme iloisia!

Kiitos ja hyvää jatkoa toivottaa Virtasen perhe

Sakari Karttunen


Valion maitotutkimuksesta

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 24.10.2001: "Tuore biolääketieteen tutkimus: Maidon homogenointi ei lisää vatsaoireita". Dosentti Riitta Korpela Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta oli tämän tutkinut.

Mitä tekemistä yliopistolla ja biolääketieteellä on tämän tutkimuksen kanssa? Korpela ei ole edes yliopiston palkkalistoilla. Valion tutkimushan se oli. Maitoa juotiin ja vatsaoireita kirjattiin. Miten sekin selvisi, ettei homogenoitu maito aiheuta allergioita, kun sitä ei edes tutkittu? Korpela on Valion ryhmäpäällikkö ja Valiolla ovat työssä myös kaksi muuta tähän tutkimukseen osallistunutta tutkijaa.

Mikä selittää sen, että puolet tutkituista sieti homogenoitua maitoa, mutta sai oireita luomumaidosta, vaikka olivat vuosikausia kuvitelleet asian toisinpäin? Jos olivatkin syöneet liikaa ruisleipää, kuten Korpela epäilee?

Uutisessa kerrottiin myös, että tutkimus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä. Tutkimusta ei ole julkaistu vielä missään; Lääkärilehdessä siitä kerrottiin päätelmät. Korpela varoittaa, että tilamaito ja luomumaito eivät sovi IgE-välitteistä maitoallergiaa sairastaville lapsille. Tämä asia on jo kauan tiedetty. Omassa neuvolassani näitä IgE-vasta-aineita ei ole kehittynyt kenellekään, kun ajoissa on siirrytty homogenoimattomaan maitoon.

Maidon homogenoinnista on haittaa ja paljon onkin. Luulisi tuottajien ja tuottajajärjestöidenkin pikkuhiljaa alkavan ihmetellä mikä on pilannut maidon maineen, kun maidon kulutus henkeä kohti on vuodesta 1966 laskenut yli 39 prosenttia.

Lisää tietoa asiasta osoitteessa www.susiraja.net/maitotauti.

Raija Tukkinen
terveydenhoitaja
Karjalohja

(Maaseudun Tulevaisuus 26.10.2001)


Sinäkö maitovammainen?

Maidon homogenoiminen alkaa näyttää enemmän tai vähemmän suo-siellä-vetelä-täällä ¿jutulta. Esille on noussut kysymys, miten paljon vähemmän meillä olisi erinäisiä vaivoja ja sairauksia, ellei maitoa homogenoitaisi?

Turun yliopistossa on menossa uudensorttinen tutkimus maitoperäisistä vaivoista. Mutta tutkimus maitoperäisistä vaivoista. Mutta tutkimus on pahasti kesken. Eräänlaiseksi kentällä toimivaksi esitaistelijaksi "maitotautia" vastaan on noussut terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta. Omien kokemustensa kautta hän vakuuttui siitä, että homogenoitu maito on syypää moniin vaivoihin. Hänen mielestään näyttää jopa siltä, että monet ihmiset luulevat potevansa laktoosi-intoleranssia, mutta tosiasiassa heidän vaivansa onkin yliherkkyyttä homogenoidulle maidolle.

Homogenointi tuli tarpeelliseksi, kun maitoa alettiin pastöroida runsas 30 vuotta sitten. Pastöroitaessa maito kuumennetaan, jotta maidon säilyvyys paranee, koska tietyt bakteerit kuolevat. Ilman homogenointia pastöroidussa maidossa kerma nousee pintaan vastenmielisen näköisiksi klimpeiksi tai kelmuksi.

Homogenointi on maidossa olevien rasvapallojen pilkkomista hiukkasiksi, jotka eivät nouse enää maidon pintaan kermaksi. Homogenoinnin tultua käyttöön ovat moninaiset selittämättömät vatsavaivat, ihottumat, yskät, astmat ja laktoosi-intoleranssin kaltaiset kiusat lisääntyneet huikeasti.

Paitsi, että homogenointi parantaa pastöroidun maidon näköä se vaikuttaa myös sen makuun, koska maidossa olevan rasvan pinta-ala lisääntyy.

Pienissä hiukkasissa on yhteensä enemmän pinta-alaa kuin alkuperäisissä rasvapallosissa.

Tutkijat eivät vielä tiedä miksi ja miten homogenointi muuttaa maidon joillekin sitä nauttiville epäterveelliseksi. Yksi oletus on, että hiukkasiksi silvottu maidon rasva imeytyy suolen läpi ja kuljettaa mennessään hajoamatonta maitoproteiinia, joka aiheuttaa elimistössä erilaista oireilua. Normaalisti proteiinin tulisi hajota suolessa ennen kuin se imeytyy vereen.

Homogenoitua maitoa tai sen osia käytetään monen elintarvikkeen valmistuksessa maitosuklaasta makkaroihin, jopa lihaliemiin. Sitä on monissa margariineissa, jogurteissa ja juustoissa. Pirulliseksi asian tekee se, että kun jossakin tuotteessa on käytetty vain pieniä määriä homogenoitua maitoa ei siitä tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa, mutta maidolle yliherkistynyt reagoi siitäkin vähästä. Esimerkiksi useimmissa kasvirasvoissa on kovitteena käytetty maidon ainesosia.

Maidosta johtuva yliherkkyys voi ilmetä monella eri tavalla. Esimerkiksi kun yksi potee ummetusta, saa toinen ripulin. Raija Tukkinen arvioi joka neljännen suomalaisen kärsivän jossain muodossa "maitotaudista". Hänelle itselleen vaiva puhkesi antibioottikuurin jälkeen vajaa 10 vuotta sitten.

Syy selvisi viisi vuotta myöhemmin sattumalta. Ja siitä alkoi tiedon ja kokemuksen kerääminen. Homogenoitu maito voidaan korvata luomumaidolla, joka on pastöroitu, vaan ei homogenoitu.

Esimerkiksi 10-20 prosentille vauvoista eivät sovi homogenoidusta maidosta valmistetut äidinmaidon korvikkeet. Heille ostetaan kallista soijamaitoa, johon saa Kelalta korvausta. Korvaava ravintojuoma voidaan kuitenkin laimentaa luomumaidosta. Laimennusohje kannattaa kysyä neuvolan tädeiltä.

Raija Tukkinen on jakanut valistusta tästä asiasta sekä puhuen että kirjoittaen. Valitettavasti sanoman perille meno on hidasta. Kuinka pitkään kestää, että meijeri- ja elintarviketeollisuus havahtuu hyödyntämään kilpailukeinona "maitovammaisten" palvelua.

Jotenkin paradoksaalista on, että kun maidon pastörointi aloitettiin, jätettiin kolme prosenttia maidosta homogenoimatta, mutta se ei käynyt kaupaksi. Vaaraa ei aavistettu eikä luomutuotteita vielä tunnettu.

Koska meijerit havahtuvat huomaamaan, että siitä kokemuksesta on jo kulunut 30 vuotta? Jona aikana maailma on muuttunut monella tavalla muutoinkin.

Aatos Alhainen
(Kirjoittaja on entinen päätoimittaja Riihimäeltä)

(Hyvinkään Sanomat 10.1.23)


Saaran tarina

Saara on 9-vuotias reipas koululainen Iistä. Melkein kaksi vuotta sitten syksyllä Saaran maha alkoi oireilla. Oireet viittasivat laktoosi-intoleranssiin. Ripulointia ja mahakipua ruokailujen yhteyksissä. Kävimme TK:ssa laktoosi-intoleranssi testeissä, ja tulos näytti, ettei Saaralla ole laktoosi-intoleranssia. Tulos voi kuulema olla sellainen vaikka olisikin laktoosi-intoleranssi, sanottiin. Katsoimme asiaa koko talven yli tilanne ei oikein parantunut. Saaran koulunkäynti kärsi kovastikin oireiluista. Mahan toiminnan häiriöt - eli ripulointi mahakipu ja ilmavaivat ovat myös sosiaalinen haitta ja hyvä kiusaamisen aihe!

Keväällä aloin ottaa jälleen yhteyttä terveyskeskukseen, koska tilanne ei todellakaan ollut rauhoittunut. En muista tarkkoja päiviä, mutta kesällä aloimme tutkia keliakiaa "omilla tutkimuksilla" eli siirryimme gluteenittomaan ruokavalioon. Ja jälleen tuntui hetken aikaa siltä, että olemme löytäneet ratkaisun. Mutta ei.... Tilanne ei parantunutkaan. Koko syksyn Saaran elämä oli tosi hankalaa ja kivuliasta. Sairaus haittasi jo hyvin paljon neidin elämää. Ja rajoittuikin jo harrastuksiin yms. osallistumista, koska kipukohtaukset ja ripulointikohtaukset olivat niin rajuja.
Oli siis kulunut jo vuosi "taudin" puhkeamisesta. Paino ei ollut tippunut, päinvastoin oli vähän ylipainoakin.

Olimme marraskuussa sairaalassa tähystyksessä. Löydös oli selvä ja paksusuoli oli ärtynyt melkoisesti. Ja se viittasi ruoka-aine allergiaan. Joko vilja-aine tai maitoproteiini. Ja kun gluteenittomasta ruokavaliosta oli ollut jonkin verran hyötyä, tulos oli: vilja-aineallergia. No...Joulun jälkeen, alkuvuonna 2003, Saaran kunto romahti. Jälleen kerran kaikki tuli suihkulla ulos peräpäästä. Aloin äitinä olla jo melko epätoivoinen. Pääsin päivystystapauksena Saaran kanssa käy osastolla Oys:ssa helmikuussa jossa juttelin lääkärin kanssa hänen tilanteestaan.

Olin silloin löytänyt maitotauti- sivut. Mieheni veli oli juuri löytänyt vastauksen vaivoihinsa(identtiset Saaran oireiden kanssa) maitotaudista. Ravintoterapeutti suhtautui skeptisesti mahdollisuuteen maitotaudista, "koska oli lukenut sen verran elintarvikekemiaa", ettei voinut ymmärtää tätä maidon homogenoinnista johtuvaa vaivaa. Minä totesin hänelle, että onneksi minä en ole! Sairaanhoitaja ei ollut kuullutkaan ko. sairaudesta ja kielsi jyrkästi kokeilemasta maitotauti-diettiä omin päin ilman lääkärin lupaa. Ymmärsin hänen ylimielisen käytöksen- näinhän me kaikki ammatillisesti pätevät joskus toimimme, kun noviisit tulevat neuvomaan ja esittelemään uusia ideoita, mitä pitää tehdä. Ymmärrettävää, mutta ei toivottavaa käytöstä :o). Luojan kiitos, eivät saaneet minua hiljaiseksi, vaan kerroin tästä maitotautidieettikokeiluhalustani lääkärille. Ja sain häneltä erittäin kannustavan ohjeen kokeilla sitä. Niinpä aloitimme dieetin helmikuun alussa kahden viikon täydellisellä maidottomalla dieetillä. Ja kaikki hankalat oireet loppuvat jo parinpäivän päästä. Sitten aloimme lisäämään ruokavalioon vähitellen HOMOGENOIMATTOMIA maitotuotteita, aloittaen hapatetuista esim. viili. Ja sitten Saara söi paahdettua ruisleipää, ja vähitellen kaikkea viljaa. Niin että ruokavaliosta oli poistettu vain homogenoimattomat maitotuotteet. Ja arvaatkin varmasti tuloksen?

Saara on tällä hetkellä täysin terve, ei minkäänlaisia oireita. Nauttii ja arvostaa "helpompaa" elämäänsä terveenä. Ja vastaus oli: maitotauti. Kirjoitin lääkärille yllä olevan lisäksi näin:

"Ajattelen lämmöllä Sinua ja toivon, että ottaisitte vakavasti tämän maitotaudin. asiasta ei vielä ole tieteellistä tutkimustietoa, mutta jo hyvin paljon käytännön kokemuksia ja käytännössä tutkittua tietoa. En tiedä, mitä sinä voit tehdä asian eteen, mutta jo se, että et tyrmännyt tätä ajatusta, on erittäin hyvä alku! Kerrothan myös työkavereillesi terveisemme. Jos haluat lisätietoa yms. otathan yhteyttä."

Lämpöisin terveisin,
Ulla, Saaran ja kolmen muun lapsen äiti
Ii


Onko maito enää maitoa?

Suomessa maitoa käytetään paljon ja maito on ravinnossamme tärkeä valkuaisen lähde. Teollisuus käsittelee maitoa raaka-aineena, josta luodaan paremmin myyviä tuotteita. Allergiat sekä suoliston ja vatsan vaivat ovat nykyään yleisempiä. Onko maidon käsittelyllä ja sairauksilla syy-yhteys?
Suomessa maito on atooppisten sairauksien, ravintoaineallergioiden, nuhan, ihottuman ja astman mahdollisesta aiheuttajista tutkituin. Maito kuuluu suomalaiseen ravintoon tärkeänä valkuaisen lähteenä. Sitä käytetään paljon. Vauvalle se on ensimmäinen ravintoaine äidinmaidon jälkeen. Maitoa tutkitaan, sillä lehmänmaidon valkuainen on ihmiselle ongelmallinen. Suuri osa imeväisikäisistä lapsista saa ihottumaa ja ripulia maidosta, vaikkakin oireet usein loppuvat immuunijärjestelmän kypsyessä. Vain pieni osa lapsista herkistyy saaden maitoallergian. Aikuisilla suolistovaivojen pääsyyllisenä on pidetty maitosokerin eli laktoosin imeytymishäiriötä. Se ei kuitenkaan selitä kipuja ja turvotusta, jotka jatkuvat vaikka laktoosin imeytymishäiriötä ei pystytä tutkimuksin toteamaan. Aikuisten maitoallergia on todettu vasta äskettäin. Oireet ovat samankaltaiset kuin laktoosi-intoleranteilla. Ne voivat olla myös iho-oireita tai astmantapaisia hengitysoireita. Suomalaisista 40 prosenttia on atooppisia eli heidän immuunijärjestelmänsä ei ole kehittynyt torjumaan allergiaa aiheuttavia aineita. Viime vuosina jatkuvasti lisääntyneille ja vaikeutuneille allergioille on yritetty keksiä syytä. Yksi syy voi olla jalostetumpi ruoka ja steriilimmät elämäntavat.

Kaupanmaito vai lehmänmaito?

Maitoa käsitellään monella tavalla ennen kuin se on kaupassa. Siksipä maito voidaan jaotella lehmänmaitoon ja kaupanmaitoon. Meijerit valmistavat erilaisia maitoja: eri rasvamääriä sisältäväksi tai rasvattomaksi. Jostain poistetaan laktoosia, toiseen lisätään kalsiumia, vitamiineja, tai maitohappobakteereita. Maito pastöroidaan eli kuumentamalla tapetaan bakteerit. Pastöroinnin yhteydessä maidosta kuolevat myös terveelliset bakteerit, joita sitten ostetaan erikseen kaupasta rauhoittelemaan kiukuttelevaa vatsaa. Yleensä maito homogenoidaan eli maidon rasvapalloset rikotaan niin että rasva pysyy tasaisesti nesteessä eikä nouse kermana maidon pinnalle. Mietittäväksi jääkin onko maito vielä maitoa kaiken tämän muuttelun jälkeen. Vaikka maitoa ei tunneta kokonaan sitä muokataan ja muunnellaan. Tutkimukset maidon proteiinista sekä rasvojen vaikutuksista proteiinin imeytymiseen ovat vielä kesken.

Turun yliopisto tutkimaan, Raija Tukkinen puhunut jo vuosia:

Homogenoimaton maitodieetti

Karjalohjan terveydenhoitajalle Raija Tukkiselle maidon aiheuttamat vaivat ovat tuttuja. Omat vaivat, vatsakivut ja -turvotukset, alkoivat antibioottikuurin jälkeen 90-luvun alussa. Pian vatsa ei sietänyt muuta kuin gluteenitonta ja maidotonta vauvanruokaa. Kuitenkaan laktoosin imeytymishäiriötä ei todettu. Jonkin ajan kuluttua sydänkin alkoi oirehtia, lisäksi esiintyi kuivaa astmantyyppistä yskää ja ihon kutinaa. Maidottoman kauden jälkeen Raija alkoi kokeilla homogenoimatonta maitoa. Pienen totuttelun jälkeen luomumaito ja tilamaito kohensivat tilanteen ja terveydentila nousi. Mutta edelleenkin vähäisetkin määrät elintarvikkeiden sisältämää homogenoitua maitoa aiheuttavat oireita. Myöhemmin sydänoireiden syyksi selvisi, että paksusuolen ärsytys pernan mutkassa aiheuttaa sepelvaltimotaudin kaltaisia oireita. –Työssäni olen tavannut monia ihmisiä imeväisikäisistä vanhuksiin, joilla on ollut selittämättömiä vatsavaivoja. Olen kertonut omista kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan homogenoimatonta maitodieettiä. Tulokset ovat välillä olleet dramaattisiakin, vaikkapa se kun rintalapsen paha atooppinen ihottuma parani kolmessa viikossa ja on pysynyt poissa kun äiti poisti ruokavaliostaan homogenoidun maidon, kertoo Raija Tukkinen kokemuksistaan.
Monet vauvat ovat saaneet avun ihottumiin, ummetuksiin tai löysiin ulosteisiin, kun äiti on siirtynyt käyttämään homogenoimatonta maitodieettiä. Maha- ja suolikanavan oireiden lisäksi dieetti on tehonnut ihottumiin ja astmaiseen yskään. Lasten ruoka-aineallergioilla näyttäisi olevan yhteys myös lasten korva-, rakko- ja niveltulehduksiin, levottomuuteen, päänsärkyyn ja ruokahaluttomuuteen. Raija Tukkisen dieetti kuulostaa helpolta noudattaa, mutta vaikeissa tapauksissa pienetkin määrät maitoproteiinia vaikkapa majoneesissa palauttavat oireet. Teollisuus käyttää pääosin homogenoitua maitoa tuotteissaan. Sitä on ainesosina muun muassa leikkeleissä, liemikuutioissa ja eineksissä.
–Vaikka Allergialiittokin tiedottaa, että kaikki lisäaineet on ilmoitettava tuotteissa, antaa EU valmistajille vapautuksen jättää tuoteselostuksesta ilmoittamatta pienet määrät homogenoitua maitoa, kritisoi Tukkinen.

Maito allergisoi hiiriä

Meijeriteollisuus sanoo maidon homogenointia vain käsittelyksi, joka saa maidosta täyteläisemmän makuista sekä valkoisempaa. Mutta maito muuttuu mekaanisessa käsittelyssä fysiologisesti sekä kemiallisesti. Maito homogenoituu kun se kulkee erittäin tiheän verkon läpi suurella paineella. Maidon rasvapalloset pilkkoutuvat, niiden koko pienenee mutta samalla niiden määrä ja pinta-ala kasvaa. Herkistetyillä hiirillä suoritetuissa eläinkokeissa on todettu, että homogenoitu rasva imeytyy nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Homogenoitu maito aiheutti hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton. Homogenoidun maidon allergeenisuus myös lisääntyi rasvapitoisuuden noustessa. Vaikka Raija Tukkinen on vuosia puhunut kokemuksistaan sekä kirjoittanut asiasta tutkijoille ja asiantuntijoille, ei palautetta asian tutkimiseksi ole juurikaan tullut. Tänä vuonna asiasta on kiinnostuttu Turun yliopistossa, jossa on käynnistymässä tutkimus homogenoimattoman maidon vaikutuksista.
–Tutkimukset kestävät kuitenkin usean vuoden ajan. Kuinka montaa ihmistä homogenoimattomalla maitodieetillä voitaisiinkaan auttaa sinäkin aikana, miettii Tukkinen.
Karjalohjalla on kuitenkin jo toimittu. Koululaisista kymmenen prosenttia saa maidotonta kouluruokaa ja tarvittaessa homogenoimatonta maitoa.

Maitoallergia

Maitoallergia on yliherkkyyttä maidon valkuaisaineille. Maitoallergia on yleensä pienten lasten vaiva. Se ilmenee useimmiten ihottumana, joskus oksenteluna ja ripulina. Oireet helpottuvat kun maitoa vältetään yhdestä kolmeen vuotta. Maitoallergiaan liittyy usein herkkyys myös viljalle. Hoitona lehmänmaito eliminoidaan ravinnosta kaikissa muodoissaan.

Laktoosi-intoleranssi Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsavaivoja. Tilanne johtuu siitä, että laktoosia hajottava entsyymi, laktaasi, puuttuu osittain tai täysin suolistosta. Ilman laktaasi-entsyymiä laktoosi ei pysty pilkkoutumaan glukoosiksi ja galaktoosiksi eikä imeytymään. Imeytymättömän laktoosin laimentamiseksi vettä siirtyy suolen sisään. Laktoosin tullessa paksusuoleen bakteerit hajottavat sen käymismenetelmällä useiksi kemiallisiksi yhdisteiksi, jotka ärsyttävät suolta, aiheuttavat kipuja ja ilmavaivoja. Herkimmillä esiintyy ripulia. Monet laktoosi-intolerantit pystyvät käyttämään vähälaktoosista homogenoimatonta maitoa.

Äidinmaito ei ole aina parasta lapselle Rintamaito on terveelle lapselle parasta ravintoa. Juuri valmistunut tutkimus on kuitenkin todistanut sen mitä monet allergiaperheen äidit ja useat terveydenhoitajatkin ovat aavistelleet; aina rintamaito ei ole hyväksi vauvalle. Lääketieteen lisensiaatti Kirsi-Marjut Järvinen julkaisi syyskuun alussa tohtorin väitöskirjan rintamaidon yhteydestä puhkeavaan maitoallergiaan. Neuvolat antavat allergiaperheille ohjeeksi jatkaa rintaruokintaa mahdollisimman pitkään, ainakin yhdeksän kuukauden ikään. Rintaruokintaa suositellaan yleisesti allergioilta suojaavan vaikutuksen vuoksi. Tutkimuksen mukaan näyttö ei ole kuitenkaan kiistaton. Äidinmaito voi olla allergian välittäjä herkistyneeltä äidiltä lapselle. Kirsi-Marjut Järvisen tutkimuksessa selvitettiin äidinmaidossa esiintyvien immunologisten tekijöiden vaikutusta rintaruokitun lapsen riskiin sairastua maitoallergiaan. Tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa, että rintamaidossa esiintyvät poikkeavuudet ja puutteet solu-, välittäjäaine- ja immunoglobiinikoostumuksessa saattavat olla yhteydessä rintaruokitun lapsen maitoallergian puhkeamiseen. Tutkimuksen perusteella on aihetta pohtia, kuinka perusteltua on neuvoloiden yleinen suositus pitkästä rintaruokinnasta erityisesti allergiaperheessä.

Äidin nauttima maito altistaa Tutkimuksessa äidinmaidon kautta tehtävän lehmänmaitoaltistuksen aikana tarkasteltiin imeväisen kliinisiä oireita ja puolustusvasteita. Äidin maidottoman ruokavalion jälkeen lapsi altistettiin lehmänmaidolle siten, että imettävät äidit nauttivat maitotuotteita. Kliinisen reaktion yhteydessä havaittiin imeväisillä poikkeava puolustusvaste. Tämän vuoksi useimmissa tapauksissa on perusteltua suositella ruoka-aineallergisen lapsen imettävälle äidille tarkkaa välttämisruokavaliota. Neuvolan välttämisruoka-aineiden lista on pitkä. Neuvoloissa tarvittaisiinkin uusia ohjeita. Nyt neuvonta on lähinnä kieltämistä varmuuden vuoksi. Äitiä neuvotaan välttämään melkoisen montaa allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta. Kiellettyjen ruoka-aineiden listalla ovat suurimpina "syntisinä" suklaa, kaakao, tomaatti, sitrushedelmät, muna, kala, pähkinä, herne ja selleri. Karjalohjan neuvolassa asiasta on toisenlaisia kokemuksia, yhdenkään äidin ei ole tarvinnut lopettaa imettämistä kun äidin ruokavaliota on muutettu niin, ettei se sisällä homogenoitua maitoa.

Jaana Mäkynen

(LuontaisTerveys 6/00)


Onko homogenoitu maito syy huonoon oloon?

Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen on vakuuttunut siitä, että homogenoitu nykymaito on pahaksi ihmisen terveydelle. Homogenoitu maito synnyttää hänen mukaansa allergiaa, joka oirehtii iholla ja suolistossa ja purkautuu myös astmaoireina.

Ensimmäisen kerran Tukkinen ryhtyi epäilemään maitoa kymmenisen vuotta sitten, kun omaan kurjaan oloon ei löytynyt syytä. Laktoosi-intoleranssiakaan ei löytynyt, mutta oireet jatkuivat. Tukkinen jätti maidon pois, ja olo parani muutamassa viikossa. Tavallinen maito palautti oireet hetkessä. Nykyään Tukkisilla käytetään vain luomumaitoa ja muita homogenoimattomia maitotuotteita, eikä oireista ole tietoa. Taipumus oli sitä ennen siirtynyt Tukkisen pojille.
"Nyt harmittaalasten puolesta, kun he joutuvat loppuikänsä pitämään älytöntä dieettiä."

Työssään Tukkinen on vuosien mittaan törmännyt lukuisiin vastaaviin oireisiin. Usein syy on löytynyt maidosta. Hänellä on myös vaikuttava arkisto tietoa ja lehtikirjoituksia.

Yhdessä leikkeessä kertoo tarinansa virolainen perhe, joka alkoi oireilla heti, kun perhe muutti Suomeen. Virossa suuri osa maidosta myydään tiloilta suoraan kuluttajille. Oireet loppuivat, kun perhe siirtyi homogenoimattomaan maitoon.

Toisessa kerrotaan kolmivuotiaasta Jyrkistä, joka pääsi vatsavaivoista kun perhe siirtyi luomumaitoon. Kahden lapsen äiti Marianne taas kertoo, kuinka hän pääsi murrosikäisestä kärsimistään vatsavaivoista ja heinänuhasta siirryttyään homogenoimattomiin maitotuotteisiin. Samalla loppuivat myös lasten vatsavaivat ja ripuli. Rintalapsi Oskari puolestaan kärsi pahasta ummetuksesta, josta päästiin kun äiti alkoi välttää homogenoituja tuotteita.

Nykyään maitoa on hyvin monessa elintarvikkeessa, äidinmaidon vastikkeissakin, myös luomuvastikkeissa.
"Kukaan ei osaa sanoa, mistä lasten lisääntyvät allergiat johtuvat. Olisi varmaan syytä tutkia homogenoinnin vaikutus allergioihin", sanoo Karjalohjan terveyskeskuslääkäri Kari Penkkilä. Ennen ei juuri kellään ollut maitoallergiaa.
"Jos pikkulapsella on esimerkiksi ihottumaa, kannattaa kokeilla joko homogenoimatonta tai maidotonta dieettiä", sanoo Penkkilä. Tukkisen mukaan myös useilla reumapotilailla on maito-ongelmia. Maitoa on epäilty syyksi jopa lasten lisääntyvään diabetekseen. Hänen mielestään Suomessa on keskitytty puhumaan liikaa laktoosista eli maitosokerista. Laktoosi-intoleranssi on perimään sidottu vaiva, eikä perimä voi Tukkisen mukaan muuttua näin nopeasti.

Kuka sponsoroisi maitotutkimusta, Tukkinen ja Penkkilä kysyvät. Valio on viime vuosina käyttänyt paljon rahaa funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiseen.
"Esimerkiksi Gefilus-piimä tehdään homogenoidusta maidosta. Ensin pilataan, ja sitten yritetään parantaa bakteereilla", Tukkinen sanoo.
"Ei maito tietenkään ole syy kaikkeen", huomauttaa Penkkilä. Ravitsemus on muuttunut valtavasti, on tullut uusia prosesseja, sterilointia, homeiden ja bakteerien kasvua estäviä käsittelyjä, emulgointiaineita, puhumattakaan miljoonista antibioottikuureista, joita on syöty 1960-luvulta lähtien.

Luomumaidon kulutus on kasvanut

Valion luomumaidon kulutus on ollut viime aikoina kovassa nousussa. Tosin kaikesta tiloilta kerättävästä luomumaidosta muuttuu luomutuotteiksi vain noin kuusi litraa kymmenestä. Tällä hetkellä on tarjolla maitoa, piimää, kermaa ja jogurtteja. Uusimpina tulivat luomuviilit ja voi. Mitä enemmän luomutuotteita kysytään, sitä enemmän kasvaa myös niiden tarjonta.
"Kun valikoima kasvaa, pääsemme parempaan käyttöprosenttiin", uskoo markkinointijohtaja Annikka Hurme.

Valiossa tutkitaan homogenoinnin vaikutusta

Valiossa on meneillään tutkimus homogenoinnin vaikutuksesta maitointoleranssiin. Se valmistuu aikaisintaan syksyllä. Miten suhtaudutte väitteeseen, että homogenoitu maito synnyttää allergiaa, iho-, suolisto-, ja astmaoireita, tutkimusta johtava tohtori Tuula Tuure Valion tutkimusosastolta?
"Monet kuluttajat sanovat kokevansa, että homogenoimaton luomu- tai tilamaito sopii heille paremmin kuin tavallinen kaupan maito. Meillä on käynnissä tutkimus, toivottavasti siitä tulee sellainen vastaus, että voimme sanoa, miten asia on."

Lasten klassinen maitoallergia tiedetään hyvin. Aikuisillakin näyttää esiintyvän jonkinlaista immunologista reaktiota maidolle. Turun yliopistossa on tehty homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedosta kliininen tutkimus, jossa oli mukana maitointolerantteja aikuisia. Tutkimuksessa ei havaittu eroa oireilussa tai immunologisissa vasteissa.

Kukaan ei siis ole pystynyt osoittamaan, että maidon homogenoinnilla olisi yhteyttä esimerkiksi suolisto-oireisiin?
"Ei, sitä ei ole kokeellisesti pystytty näyttämään."

Eivätkö ihmisten kokemukset riitä todisteeksi?
"Kyllä asiat pitäisi pystyä näyttämään ja saada selville, mikä taustalla on."

Entä homogenoinnin yhteys laktoosi-intoleranssiin? "Valiolla tehtiin siitä 1990-luvun alkupuolella tutkimus, eikä siinäkään pystytty näyttämään eroja. Mukana oli useita kymmeniä, joilla vaiva oli todettu."

Mitä mieltä olette väitteestä, että on typerää kehittää funktionaalisia elintarvikkeita, kun ensin maito pilataan homogenoimalla ja sen jälkeen yritetään parantaa bakteereilla?
"Ei ole näyttöä siitä, että homogenointi pilaa maitoa. Gefilus-bakteerin on osoitettu vaikuttavan mm. bakteeri- ja virusperäisiin suolistotulehduksiin, ripuleihin, joilla ei ole mitään tekemistä homogenoinnin kanssa."

Millainen ongelma syntyisi, jos homogenoinnista luovuttaisiin?
"Maidon osalta kyse olisi siitä, hyväksyykö kuluttaja tuotteen jossa rasva nousee maidon pinnalle. Nyt tosin rasvatonkin maito homogenoidaan, jotta saadaan mukaan rasvaliukoiset vitamiinit. Itse toivoisin, että siihen pystyttäisiin löytämään toinen tapa. Äidinmaidonkorvikkeet joudutaan homogenoimaan, koska niihin lisätään kasvirasvaa, joka ei muuten sekoittuisi."

Puhutaanko Suomessa liikaa laktoosi-intoleranssista. eikä myönnetä, että kyseessä voisi olla joku muu maitovaiva?
"On jonkinnäköistä näyttöä siitä, että aikuisillakin on muutakin maitointoleranssia kuin laktoosi-intoleranssia. Olen vakuuttunut siitä, että myös muut vatsavaivat saavat joskus laktoosi-intoleranssin nimen."

Kristiina Yli-Kovero

(Helsingin Sanomat 19.6.2001)


Mitä maidolle tapahtuu meijerissä?

STT välitti 21.10 sekavan pikku-uutisen Suomen Lääkärilehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan maidon homogenointi ei lisää vatsavaivoja. Parin päivän kuluttua Maaseudun Tulevaisuus kertoi samasta asiasta hieman täsmällisemmin. Lyhyesti sanottuna dosentti Riitta Korpela on tutkinut 48 maidolle yliherkän aikuisen maidonsietokykyä. Tutkittavat joivat viiden päivän ajan luomumaitoa ja kermalla vahvistettua homogenoitua kevytmaitoa. Samalla he pitivät oirepäiväkirjaa vatsansa tilasta. ja otsikkotason tulos tästä koejärjestelystä oli siis, ettei homogenointi lisää vatsavaivoja.

Puolestani sanoisin, ettei koejärjestely oikeuta moiseen johtopäätökseen. 48 hengen popula on liian pieni tämän tason yleistyksiin. Mitähän "maidolle yliherkkyys" mahtoi kussakin tapauksessa tarkoittaa, jos laktoosi-intoleranssia oli neljällä koehenkilöllä? Uutisesta saa käsityksen, että koe kesti vain viisi päivää, mikä on liian pieni ajanjakso tällaisten "sietojen" testaamiseen. Ja luomumaidon rasvapitoisuuden takia meijerimaitoon sekoitettiin kermaa, mikä mielestäni tuo kokeeseen ylimääräisen muuttujan.

Tästä asiasta on puhuttu niin monen kanssa niin monessa pöydässä, että pidän paljon todempana sitä MT:nkin jutussa mainittua käsitystä, että suoraan tilalta saatua maitoa voi juoda huoleti, mutta sama ihminen saa meijerimaidosta vatsavaivoja. Voin itse todistaa samaa ajalta, jolloin kotona oli vielä karjaa. Tilatankista suoraan otetusta maidosta ei tullut mitään väänteitä. Sitä sai juoda vaikka miten paljon. Mutta meijerissä maidolle tapahtuu jotain, josta seuraa vatsanväänteitä ja ilmavaivoja. Pahassa tapauksessa vatsa turpoaa, olo menee voimattoman veteläksi ja lähimmäiset kärsivät ilmavaarasta.

On kolme maallikkoteoriaa. Yhden mukaan tasalaatuiseksi pilkottu maito niin pieniksi partikkeleiksi, että vatsaan päästyään hiukkaset kulkevat läpi suolenseinien ja kalvojen aiheuttaen kaikenlaista ärsytystä. Toisen käsityksen mukaan kyse olisi AIV-säilöntäaineiden pienistä pitoisuuksista, jotka pitkän altistuksen jälkeen laukaisivat oireita, jotka kertovat vatsaasi joutuneen myrkkyä. Kolmannen käsityksen mukaan kyse olisi maitoon kuuluvista aineista, jotka jollakin muuttuvat meijeriprosessissa liukenevaan muotoon ja aiheuttavat vaivaa. Käsittelemättömässä maidossa ne menevät "kuivana" läpi aineenvaihdunnan.

Koska muualla Euroopassa maidolle yliherkkyys ja laktoosi-intoleranssi on vähäistä, väittää neljäs, ns. geeniteoria, että olemme olleet vasta niin vähän aikaa karjatalouden kanssa tekemisissä, että väestö ei ole geneettisesti ehtinyt sopeutua maitotuotteisiin. Laktoosi-intoleranssi kertoisi siis lappalaisgeenien runsaudesta. Joka tuntee uusinta asutusteoriaa, ei tätä neljättä selitystä ota todesta.

En tiedä, osuuko mikään maallikkojen arvailuista oikean, mutta jotain maidolle tapahtuu meijerissä. Oletan, että Valio itse asiassa olisikin tutkinut asian. Ilmeisesti asian korjaaminen on katsottu niin kalliiksi, että mitään ei tehdä. Kansa juo ja antaa paukkua, jos ilkiää. Kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä katsokaapas siellä Valiossa miten paljon vichyvettä juodaan ruokajuomana. Entä kuinka moni koululainen nykyään juo maitoa koulussa? Kainuun meijerin Aito-maito oli hyvä yritys tuottaa toisella tavalla käsiteltyä maitoa, mutta tuotetta ei osattu markkinoida.

Maito pastöroidaan terveyssyistä. Vielä 50 vuotta sitten käsittelemätön meijerimaito saattoi levittää tauteja, esimerkiksi paratyfusta. Olisikohan tuo salaperäinen tauti ollut pikkulavantautia. Mutta saman tien on menty maidon teolliseen käsittelyyn. Sitä pilkotaan ja kootaan jakeiksi kuin kemian teollisuudessa. Hyvä, ettei sitä värjätä.

Valion tutkimuspuoli tietää tuhansien ihmisten palautteesta, että tuotteessa on joku virhe.

Maataloussektorilla on monta esimerkkiä ns. väärästä lojaalisuudesta. Ongelmaksi koettua asiaa ei oteta esille, koska ei haluta leimautua oman pesän likaajaksi. Toivottavasti meijerimaidosta saatavat vatsavaivat eivät kuulu näihin virallisesti vaiettuihin ongelmiin. Paras vastauskuluttajalle olisi asiaa koskeva laaja tutkimus.

Juha Kuisma juha.kuisma@alfaterra.inet.fi

(Maaseudun tulevaisuus 26.10.2001)


Milloin hälytyskellot alkavat soida?

Maidon homogenointi ihmisten ravitsemuksessa on noussut keskustelun kohteeksi viime aikoina esitettyjen havaintojen ja kokemusten vuoksi. Aikuisväestönkin keskuudessa on kiistatta henkilöitä, jotka oireilevat kulutusmaidon nauttimisen jälkeen ja ovat sen takia kokonaan luopuneet maidon käytöstä. Kuinka suuri tämä joukko maassamme on, ei ole tiedossa. Sen vuoksi ilmiön merkitystä kansanravitsemuksen kannalta on vaikea arvioida.

Mutta hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida etenkin maitokauppiaitten ja heidän toimistaan riippuvaisten tuottajien keskuudessa. Tuhansien maidosta luopuneiden - tai luomumaitoon siirtyneiden - kansalaisten mukana hälytyskellojen soittoa kaipaa oheiset sanat

Hyvä Hengitys -lehdelle lausunut prof. emeritus Matti Antila. Hän muun muassa toimi vuosina 1962 - 89 Helsingin yliopiston maitotalouslaitoksen esimiehenä, oli vuosikymmeniä valtion ravitsemustoimikunnan pääsihteeri ja sittemmin valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Siksi tämä aihe kiinnostaa Antilaa ja hänellä on halu puhua toisella tavalla kuin entisillä oppilaillani Valiossa. Hänen mukaansa Valiossa on A.I.Virtasen jälkeen tapahtunut tieteellinen notkahdus. Nuoret, kokemattomat yhden asian ihmiset eivät ymmärrä asioita tarpeeksi laajasti. Vakavahenkinen tutkimus on väistynyt raa´an bisneksen tieltä.

Tarvitaan tutkimusta, ei viisastelua

Tiedemiehenä ja opettajana Antila tajusi, että maidon homogenointiin liittyy paljon muutakin kuin pelkät maku- ja ulkonäkökysymykset. Tasan 20 vuotta sitten hän kertoi maidon homogenoinnin yhteydessä syntyvistä liposomeista (Elintarvikeylioppilas 3/81). Jo tuolloin oli kokeellista näyttöä, että eräät valkuaisaineet menevät liposomeissa suolen seinämän läpi verenkiertoon. Mutta missä määrin homogenoidun maidon liposomit vievät mahdollisesti allergisoivia materiaaleja ohi normaalin ruoansulatustapahtuman, ei ole yleisesti vieläkään tiedossa.

Niinpä Antila peräänkuuluttaa homogenointiin ja sen vaikutuksiin liittyvää perusteellista tieteellistä tutkimusta, etenkin kun kokemusperäinen tieto homogenoidun maidon haittavaikutuksista lisääntyy kaiken aikaa. Halukkuutta tutkia homogenoinnin terveysvaikutuksia kyllä olisi. Vakavat tutkimushankkeet ovat tähän saakka pysähtyneet jo alkumetreillä jos ei muuhun, niin tutkimusapurahojen epäämiseen. Suomen Akatemiaakaan ei kyseinen kansanterveystutkimus kiinnosta. Hiljakkoin julkaistiin Valion teettämä ja Helsingin yliopiston nimissä lanseerattu tutkimus 48 ihmisen maidonsietokyvystä. Tutkittavat noudattivat viiden vuorokauden aikana muuten maidotonta ruokavaliota, mutta nauttivat neljä desiä tutkimusmaitoa vuorokaudessa ja pitivät oirepäiväkirjaa. STT:n välittämä uutinen asiasta alkoi: Maidon rasvapitoisuutta tasoittava ja säilyvyyttä parantava homogenointi ei näytä lisäävän tuoreen tutkimuksen mukaan allergioita eikä vatsavaivoja ihmisillä. Prof. Antila totesi uutisen luettuaan ensiksikin sen, ettei homogenointi oleellisesti vaikuta maidon säilyvyyteen, rakennetta se kyllä tasoittaa. Viiden päivän koeaika oli hänen mukaansa yhtä tyhjän kanssa. Ei pidä viisastella, kun ei ole resursseja. 48 ihmistä noin 3 miljoonasta maidonjuojasta on mitätön otos. Ei se anna vastausta, miten Suomen kansa tähän kysymyksen reagoi. Tämä tutkimus ei ole vakavasti otettava.

Jo arkkiatri Arvo Ylppö tiesi...

Hyvä Hengitys -lehteen tuli Valion teettämän tutkimuksen jälkeen sähköpostiviestejä - lukijat toisin sanoen muistivat syksyllä 2000 julkaistun artikkelimme luomu- tai tilamaitoon siirtymisen positiivisista terveysvaikutuksista. Eräässä toimituksen saamassa viestissä viitattiin tutkimusasetelman puutteisiin: Juodut maitomäärät olivat liian pieniä ja altistusaika liian lyhyt. Myös väliaika maitojen välillä oli liian lyhyt. Eliminaatiojakson pitäisi joidenkin tutkijoiden (Sicherer) mukaan kestää 1 - 6 viikkoa. Caraccio on kuvannut niinkin myöhäisiä reaktioita kuin 26 päivää altistuksesta. Seurantaa ei ollut viimeisen maitojakson jälkeen.

Antila ei pidä mitenkään yllättävänä, että pienet lapset voivat saada allergisia reaktioita homogenoidusta maidosta. Hän siteeraa Arvo Ylppöä: Lapsen suoli on niin harva, että kun laittaa mustaa tussia maitoon, se menee vereen ja on havaittavissa. Eli mitä pienempi lapsi, sen harvempi suoli. Ja jos se on tulehtunut, on mahdollisuus saada allergisia reaktioita vielä suurempi. Mutta ei vanhimmatkaan ikäluokat ole turvassa. Antila meni nuorukaisena sotaan kesken koulunkäynnin ja on aktiivisesti mukana veteraanitoiminnassa. Hän on ikään kuin näköalapaikalla: Tuskin kukaan veteraaniveljistäni pystyy enää juomaan maitoa. Ulkomailla he juovat punaviiniä ja voivat pahuksen hyvin. Tulevat sitten kotimaahan ja jos kokeilevat maitoa, voivat huonosti. Jos itse otan aamupuuron kanssa maitoa, tuntuu olo hieman oudolta...

Vanha totuus on, että suomalaisten vatsat ovat vuosisadat sietäneet lehmänmaitoa - se on jopa ollut kansanterveytemme kivijalka. Ja kun geenimme eivät miksikään ole muuttuneet satojenkaan vuosien aikana, niin miten ne nyt 30 vuodessa olisivat voineet muuttua? Joku muu on muuttunut ja se muu on ravintomme koostumus. Eiköhän olisi aika tutkia tieteellisesti nämä homogenoinnit liposomineen kaikkineen, niiden vaikutus ihmisruumiiseen. Jo vuonna 1987 Tieteen Kuvalehti (n:o 6) kirjoitti: Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kun maitoa homogenisoidaan, se on taipuvainen aiheuttamaan enemmän allergiareaktioita kuin muuten. Tämä saattaa selittää, miksi yhä useammat vauvat allergisoituvat maidolle.

Sakari Karttunen

(Hyvä Hengitys 6/2001)


Miksi yhä useampi suomalainen oireilee maidosta?

Maito on suomalaisten kansallisjuoma, mutta miksi yhä useampi ihminen saa maidosta vatsavaivoja? Syyksi on väitetty laktoosi-intoleranssia eli maitosokerin imeytymishäiriötä. Siitä on tullut melkein muotitauti.

Sillä ei kuitenkaan voi selittää kaikkia vaivoja, eikä sitä voi aina todeta tutkimuksissa. Kuinka on mahdollista, että suomalaisten perimä maitosokerin imeytymisen suhteen olisi lyhyessä ajassa muuttunut, onhan täällä juotu maitoa ammoisista ajoista lähtien?

Voisiko syy olla siinä, että maito on muuttunut? Sitähän käsitellään ja manipuloidaan nykyisin niin monella tavalla.

Terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta kärsi monen vuoden ajan vaikeista suolistovaivoista. Syyksi arveltiin laktoosi-intoleranssia, mutta laktoosin välttäminen ei tuonut vaivoihin helpotusta. Kaikki mahdollinen tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt.

–Mieheni kävi kuuntelemassa Turun yliopiston tutkijan Tuula Vesan väitöstilaisuutta. Väitöskirjassa lueteltiin ärtyvän paksunsuolen oireet. Tunnistin itsessäni ne kaikki. Turkulaisen tutkijan vihjeestä kokeilin tilamaitoa ja se sopi. Samoin luomutuotteet, kertoo Raija Tukkinen.

Homogenoitu maito aiheutti vaivat Monien vaiheiden ja kokemusten jälkeen Raija Tukkisen suolistovaivojen syyksi osoittautui homogenoitu maito.

–Jos käytän ainoastaan homogenoimattomasta maidosta tehtyjä maitotuotteita ei minulla ole minkäänlaisia vaivoja ja suolisto toimii moitteettomasti. Pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa oireita, esimerkiksi maitosuklaapala tai väärällä rasvalla voideltu leipä.

–Homogenoinnista on pakkausmerkintöjä vain luomumaidossa. Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa, eikä pieniä määriä tarvitse ilmoittaa. Eri meijereillä on eroa siinä, mitä ne homogenoivat.

Maidon homogenointi tarkoittaa toimenpidettä, jossa maito kulkee paineella tiheän sihdin läpi, jolloin maidon rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee, mutta määrä kasvaa. Homogenoidussa maidossa rasva ei nouse pintaan. Homogenoinnin jälkeen maito on valkoisempaa ja täyteläisemmän makuista. Maito muuttuu homogenoinnissa sekä kemiallisesti että fysiologisesti. Maidon homogenointi aloitettiin Suomessa noin kolmekymmentä vuotta sitten.

Raija Tukkinen on saanut meijereistä listat, joista ilmenee, minkälaisesta maidosta tuotteet on tehty. Maidoista ja jugurteista vain luomutuotteet ovat homogenoimattomia. Rahka on tehty homogenoimattomasta maidosta, samoin monet viilituotteista ja juustoista. Erityisen tarkka on oltava kasvirasvojen suhteen. Niidenkin valmistukseen voidaan käyttää homogenoitua maitoa.

–Minulla oli myös astmantyyppistä yöyskää ja ihon kutinaa. Näitäkään oireita ei ilmene, jos pysyn dieetissäni. Monilla terveydenhoitajan työssä tapaamillani kaikenikäisillä ihmisillä on ollut samanlaisia ongelmia.

–Olen kertonut omista kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan dieettiä. Hyvin monet ovat kertoneet omien ja lastensa vaivojen helpottaneen, kun oli siirrytty homogenoimattomaan maitoon. On voitu havaita, että dieettikokeilut ovat merkittävästi vähentäneet atopia- ja allergiaongelmaisten lasten oireita, kertoo terveydenhoitaja Tukkinen.

Miksi elimistö sitten oireilee homogenoidusta maidosta ja miksi monet "maitotautiset" eivät saa vaivoja luomumaidosta? Raija Tukkinen vastaa:

–Eräs selitys voisi olla se, että homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan pienenpieniksi rasvahiukkasiksi. Kenties nämä pystyvät imeytymään suolen läpi ja kuljettamaan siivellään hajoamatonta maitoproteiinia, joka aiheuttaa oireita. Tämän olettamuksen on esittänyt tutkija Leea Pelto Turusta. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tieteellisesti todistettu.

Raija Tukkinen on kirjoittanut asiasta moniin paikkoihin ja lehtiin ja hän esiintyi alkuvuodesta television Ekoisti-ohjelmassa. Suomen Kuvalehden no 14/2000 käsitteli laajasti maitoasiaa ja Raija Tukkista oli haastateltu siinä.

Joka neljäs suomalainen oireilee

Raija Tukkinen toteaa, ettei hän tavoittele julkisuutta, vaan haluaa auttaa ihmisiä jakamalla sitä tietoa ja kokemusta, jota hänellä asiasta on.

–Varovasti arvioiden joka neljäs suomalainen oireilee maidosta. Selitys ei missään tapauksessa ole pelkästään laktoosi-intoleranssi. Tätä asiaa pitäisi mielestäni tutkia laajasti ja perusteellisesti. Meijeri- ja elintarviketeollisuudessa ei tapahdu muutoksia, ennen kuin on olemassa tutkimustuloksia. Meillä on luotettu Yhdysvalloissa 30-40 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin. Astma ja allergiat ovat viime vuosina suuresti lisääntyneet nimenomaan lasten keskuudessa. Pitäisi selvittää onko tällä yhteyttä maidon homogenointiin, sanoo Tukkinen.

Jotakin sentään on alkanut tapahtua. Maidon homogenoinnin vaikutuksia on alettu tutkia Turun yliopistossa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitellään pikkulasten ruokinta-allergiaan liittyviä koemalleja maidon homogenoinnista.

Turun yliopiston tutkija Leea Pelto valmistelee asiasta väitöskirjaa. Lasten astman syntyyn vaikuttavia tekijöitä tutkitaan Suomessa ja maailmalla. Selvitetään muun muassa suoliston bakteerien vaikutusta astman ja allergioiden kehittymiseen. Epäillään, että antibiootit poistavat suolistosta sellaisia hyödyllisiä bakteereja, jotka ehkäisevät allergiaa.

Karjalohjalta kaksi tutkittavien ryhmää

Niistä kokemuksista, joita "maitotautisten" hoidossa on saatu Karjalohjan terveyskeskuksessa saattaa olla apua tutkimuksissa. Turun yliopiston tutkijat dosentti Erika Isolauri, professori Seppo Salminen ja tohtori Hanna Lagström vierailivat kesällä Karjalohjalla ja sovittiin, että kaksi "maitotautisten" ryhmää Karjalohjalta osallistuu tutkimuksiin. Ryhmät ovat imettävien äitien ryhmä ja aikuisten ryhmä.

Terveydenhoitaja Raija Tukkinen on erityisesti huolissaan lapsista.

–Äidinmaidon korvikkeet on tehty homogenoidusta maidosta. Vauvojen purkkiruoissa on homogenoitua maitoa. Alle nelivuotiaiden astmapotilaiden määrä on lähes kymmenkertaistunut viidentoista viime vuoden aikana. Lasten vatsavaivat, astmat ja allergiat ovat raskaita asioita sekä oireilevalle lapselle että koko perheelle.

–Vetoan päättäjiin, että määrärahoja asian tutkimiseen saataisiin lisää.

Mirja Nummi
24.8.2000


Maitoyliherkkyyttä tutkittava

Laktoosi-intoleranssista on tullut ylimainostettu vaiva. Kolmekymmentä vuotta sitten, urani alkuaikoina, ei asiasta juuri puhuttu. Oppikirjoissa siitä oli lyhyt maininta. Kansa joi maitoa sen kummemmin valittamatta.

Totta on, että maitoon liittyvät vaivat ovat valtavasti lisääntyneet. Tämän olen havainnut työssäni. Selitys ei missään tapauksessa ole pelkästään laktoosi-intoleranssi. Uskoakseni suuren osan selittää maidon homogenointi. Sitä on harrastettu yli kaksikymmentä vuotta.

Itselläni ja pojallani on asiasta omakohtaisia kokemuksia, seitsemän vuoden mahatauti. Pahimmillaan vatsa ei sietänyt juuri mitään, ei gluteenipitoista viljaakaan. Kaikki mahdollinen tutkittiin, mitään ei löytynyt.

Turkulaisen tutkijan vihjeen mukaan kokeilin tilamaitoa ja se sopi. Samoin luomutuotteet. Tilasin usealta meijeriltä luettelon homogenoimattomista tuotteista, ne sopivat. Omien kokemusten perusteella olen voinut auttaa lukuisia asiakkaita ja tuttujani, jotka ovat kärsineet samasta ongelmasta.

Meitä on paljon. Olen myös havainnut, että monet laktoosi-intolerantit voivat käyttää homogenoimattomia tuotteita ilman vatsavaivoja, ellei laktaasin puutos ole täydellinen.

Tuula Vesa on luetellut väitöskirjassaan ärtyvän paksusuolen oireet. tunnistimme poikani kanssa itsessämme ne kaikki. Homogenoimatonta dieettiä noudattaen ne ovat poissa ja vatsa toimii upeasti.

Homogenoinnin haitoista puhuvat on tähän saakka leimattu lähes höperöiksi. Luulisi asian alkavan kiinnostaa pikkuhiljaa meijereitä, kun niin moni jättää maitonsa ostamatta vatsavaivojen takia. Luulisi sen kiinnostavan myös päättäjiä, kun yhteisiä varoja syydetään kalliisiin tutkimuksiin terveydenhuollossa. Luulisi sen kiinnostavan einesteollisuutta - itse jätän ostamatta kaiken, mikä vähänkin haiskahtaa homogenoidulle maidolle, myös maitosuklaan.

Luulisi sen kiinnostavan myös tutkijoita, kun astmat ja allergiat ovat moninkertaisesti lisääntyneet. Kuolema asuu suolessa, sanoi jo professori Metshnikov aikoinaan.

Raija Tukkinen
terveydenhoitaja
Karjalohja

(Yliopisto 8/99)


Maitotytön tarina. "Maitotyttö Maalta"

Pienenä lapsena ilmestyi kädelleni ihottuma. Vaiva jatkui 20 vuoden ajan. Joskus käsi oli pahemmassa, välillä vähän paremmassa kunnossa. Ihottuma tuli ainoastaan kädeille, ranteille ja sormille.

Alkuajoista en muista paljon muuta kun mitä minulle on jälkeenpäin kerrottu. Käytiin eri lääkäreillä sekä myös ihotautiin erikoistuneilla lääkäreillä. Todettiin että minulla on ns. atooppinen iho. Kukaan ei osannut vaivaan antaa muuta neuvoa kun kortisoonivoiteita.

Niin kauan kun muistan, ihottuman ¿kierre¿ on alkanut sillä, että iholle ilmestyy paljon pieniä rakkuloita, joissa on jonkinlaista nestettä, ja sormet turpoavat. Sen jälkeen rakkulat kuivuvat ja päälle muodostuu kerros kuollutta ihoa jonka alle kasvaa uutta ihoa. Tämän aikana iho joskus halkeaa lihaa myöten, vuotaa verta ja tietysti kutittaa hirveästi. Kierre kestää monta viikkoa, ja oireiden vakavuus vaihtelee.

Oltiin perheessä aika epätoivoisia, ja voisin sanoa että melkein luovuttiin ja todettiin että "tämän kanssa on vaan pakko elää". Ammatti ja harrastukset piti ehdottomasti valita sen mukaan mitä kädellä voi edes toivoa pystyvänsä tehdä.

Sitten lähdin ulkomaille, ja yllättäen ihottumakin katosi melkein kokonaan! Kun palasin Suomeen, ihottumakin palasi pahempana kuin milloinkaan.

Eräänä päivänä sain neuvon kokeilla homogenoimatonta maitoa. En itse uskonut että ongelma voisi olla niin pienestä kiinni, joten alussa kokeilut jäivät aika epämääräiseksi, eli mm. jäätelöitäkin tuli syötyä. Huomattiin kyllä ero, mutten ollut ihan vakuuttunut vieläkään. Voihan se olla vain sattuma. Sitten olin keväällä mukana Valion tekemässä maitotutkimuksessa. Sokkotestissä tuli selvästi esille että homogenoidusta maidosta saan ihottuman. Ei ollut enää mitään ihmeteltävää. Tutkijakin näki silloin käteni ja sanoi: "Ei voi olla totta!", vaikka käteni oli aikaisempaan verrattuna vielä suhteellisen hyvässä kunnossa.

Sen jälkeen olen yrittänyt parhaitten kykyjeni mukaan ja Susirajan tuotelistojen avulla (suurkitokset teille!) sopeutua ruokavalioni poistamalla mahdollisimman paljon homogenoitua maitoa sisältäviä tuotteita.
Käytän homogenoimattomia tuotteita, kuten esimerkiksi Valion luomumaito ja Ingmannin yömaito runsaastikin!

Nyt olen lähes kokonaan oireeton, ja voin 20 vuoden kokemuksen jälkeen sanoa, että se tuntuu kyllä ihmeeltä!

Maitotyttö maalta
22.8.2002


Maidosta ja sen homogenoinnista

Maito on ollut vuosikymmeniä suomalaisen kansanravinnon keskeinen osa. Se on turvannut energian ja monien välttämättömien ravintoaineiden saannin. Vielä ennen kulutusmaidon homogenoinnin aloittamista sitä pidettiin lähes korvaamattomana. Se on sisältynyt ohjeitten mukaan kouluaterioihin, joiden on tullut täyttää kolmannes päivän ravinnontarpeesta.

Maidon kulutus on vähitellen alentunut, mutta maitovalmisteiden kokonaiskulutus on vastaavasti lisääntynyt. Edelleenkin maito tai maitovalmisteet ovat jokapäiväistä ruokaa lähes kaikille. Kun jonkin ruoka-aineen kulutus on yleistä, ihmisen yksilölliset ravitsemuseroavuudet tuovat esille myös ruoka-aineen haittavaikutuksia. Näitä löydetään niinkin täydellisestä ja tarkoituksenmukaisesta ruoasta kuin oman äidin vauvalle antamasta maidosta, jota mikään korvike ei täysin vastaa.

Maitoon kohdistuneista moitteista tavallisimmat ovat: alhainen rautapitoisuus, pieni välttämättömien rasvahappojen määrä, valkuaisosan ja maitosokerin hidas hajoaminen sekä lapsilla maitoallergiaa aiheuttavat tekijät. Kun maito on herkästi pilaantuva elintarvike, se kytketään usein taustatekijänä erilaisiin tulehdustauteihin ja niihin liittyviin seuraamuksiin. Näissä tapauksissa vikaa tulisi etsiä paitsi itse maidosta myös epäasiallisesta maidon käsittelystä. Maitoa homogenoitaessa sen kulkusuuntaa ja virtausnopeutta muutetaan kovassa paineessa niin, että syntyy turbulenssi, jossa rasvapallot hajoavat erittäin pieniksi pisaroiksi. Rasvan ja veden rajapinnat lisääntyvät vähintään kymmenkertaisesti. Niille tulee uusia pinta-aineita, joita alkuperäisessä maidossa ei ole tässä olotilassa. Tavallisimpia ovat lehmästä peräisin olevien solujen entsyymit ja hormonit sekä monenlaiset muut valkuaisaineet. Näitä rasvapallojen kelmuja on kuvattu lukuisasti vuosikymmenten kuluessa.

Kun homogenoidun maidon pienet rasvapallot ovat saaneet monimutkaisen pintamateriaalin, ne ovat muuttuneet liposomeiksi. Tätä kokoluokkaa olevien partikkeleitten tiedetään liikkuvan jopa hajoamatta suolen seinämän läpi. Missä määrin homogenoidun maidon liposomit vievät materiaalia ohi normaalin ruoansulatustapahtuman, ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi homogenointi ja sen vaikutukset maitoon ovat mielenkiintoinen ja käytäntöön liittyvä kulutusmaidon tutkimuskohde tulevaisuudessa.

Maidon homogenoinnista on paljon tietoa teknologian ja kaupan kannalta. Homogenoinnin edut näistä näkökulmista ovat kiistattomat. Homogenoitu maito on tasajakoinen, kermoittumaton, miellyttävän makuinen, se tarttuu pakkauksen seinämään huonosti, kestää erilaisia käsittelyjä tavallista paremmin ja omaa muitakin käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Mutta heikentyykö sopivuus ihmisen ravinnoksi homogenoinnissa, on aihe, joka selviää vain tutkimuksella, ei mielipiteillä.

Prof. emeritus Matti Antila

(Hyvä hengitys 6/2001)


Maidon homogenointi on lopetettava

Raija Tukkinen Karjalohjalta toi maitotaudin julkisuuteen:
Karjalohjalaiselle terveydenhoitaja Raija Tukkiselle voi joskus myöntää vaikka tiedonjulkistamispalkinnon. Ilman hänen sitkeää työtään moni yhä kirvistelisi "maitotaudin" kourissa. Maitotauti on Raija Tukkisen oma määritelmä oireille, joita homogenoitu maito aiheuttaa ihmisille. Oireet ovat todella moninaiset: vatsa- ja ilmavaivoja, ripulia, ummetusta, närästystä, iho-oireita jne. Ja hankaluudet katoavat, kun potilas siirtyy vain homogenoimatonta maitoa sisältävään ruokavalioon.
Raija Tukkinen kertoo itse olleensa "terve tyttö", kunnes vuonna 1991 sairastui ja joutui syömään kaksi antibioottikuuria. Ne sekoittivat hänen vatsansa ja ruoansulatuksen. Häneltä tutkittiin kaikki mahdollinen laktoosi-intoleranssi ja keliakia mukaan lukien, mutta syytä ei löydetty.
Sinnikkäästi Raija Tukkinen etsi tietoa ja lopulta hän sai vihjeen, että syy voisi löytyä maidon homogenoinnista. Alkoi varovainen homogenoimattomien maitotuotteiden kokeilu. Maito ei ensin käynyt, mutta viili sopi ja niin edelleen. Vähitellen vatsa rauhoittui. Mutta Raija Tukkinen ei siedä homogenoitua maitoa enää ollenkaan. Pienikin määrä tuo oireet takaisin.

Tieto jakoon

Terveydenhoidon ammattilaisena Raija Tukkinen alkoi kiinnittää huomiota myös muiden vatsavaivoihin. Pian kävikin ilmi, että hyvin monella on vastaavanlaisia vaivoja. Raija Tukkinen on neuvonut ja lukemattomat ihmiset ovat saaneet avun.
–Eikä vain vatsaongelmiin, vaan myös atooppiseen ihottumaan, yskään, astmaan, suolen haavaumiin, hiivasyndroomaan jne, hän luettelee.
Samalla hän on yrittänyt herätellä asiaan myös päättäjiä ja tuottajia. Hän on ollut yhteydessä tutkijoihin, meijereihin, viranomaisiin. Aina EU:hun saakka on lähtenyt kirje asiasta. Monet lehdet ovat kirjoittaneet maitotaudista, siitä on puhuttu televisiossa ja radiossa. Niiden kautta on ihmisiltä tullut paljon hyvää palautetta, omakohtaisia kokemuksia dieetin tuloksista.
Terveydenhoitajaliitto palkitsikin helmikuussa Raija Tukkisen kunniamaininnalla ansiokkaasta viestintätoiminnasta.
–Viranomaiset ja elintarvikemahdollisuus vetoavat siihen, ettei asiasta ole tutkimuksia. Muutoksia ei haluta sen vuoksi tehdä. Tiedän tutkimusten puutteen, mutta tästä asiasta on niin paljon kokemusperäisiä todisteita, että jo niiden pitäisi riittää ja maidon homogenointi lopettaa.
Vähitellen on käynnistynyt myös tutkimuksia homogenoidun ja homogenoimattoman maidon vaikutuksista. Turun yliopistossa on meneillään yksi ja toista tehdään Valion piirissä. Tutkimuksissa on mukana useita karjalohjalaisia koehenkilöitä. Tuloksia saataneen ensi syksynä.
Raija Tukkisen omakin tietämys asiasta on vähitellen kasvanut. Artikkeleita ja tutkimuksia on kertynyt, kun sana on levinnyt ja ihmisten kokemukset tulleet julkisuuteen.
–Homogenoinnin terveellisyydestä on esitetty epäilyjä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, mutta juuri tähän asiaan keskittyviä kokeellisia tutkimuksia ei ole tehty.
Eli jyvällä asiasta on oltu, mutta näyttö on puuttunut.

"Homogenointia ei tarvita"

Maidon homogenointi tarkoittaa sitä, että maidon rasva pilkotaan pieniksi pallosiksi. Silloin maitoon ei kerry kuorta tai hiutaleita. Homogenointia perustellaan juuri sillä, että kuluttajat vierastavat rasvakertymiä.
Maidon homogenointi aloitettiin 1970-luvulla, mutta siihen on siirrytty eri meijereissä vähitellen ja eri menetelmiä käyttäen. Esimerkiksi maidosta homogenoimatonta on nykyään luomumaito ja yömaito. Maitotuotteista jotkut kermat, rahka, monet viilit ja useat juustot on valmistettu homogenoimattomasta maidosta. Raija Tukkinen on kerännyt listoja tuotteista.
Ongelma on, että maitoa eri muodoissaan on erittäin monissa elintarvikkeissa, eineksissä, leivonnaisissa, jopa mausteissa.
–Eikä vähäisiä määriä tarvitse edes ilmoittaa. Kuitenkin niistä voi saada oireita, Raija Tukkinen korostaa.
–Minusta maidon homogenointi on lopetettava. Se ei ole mitenkään välttämätöntä. Kyse on vain esteettisestä seikasta, joka aiheuttaa ihmisille paljon terveydellisiä ongelmia.

Marianne Aro luopui homogenoidusta maidosta

Omat ja vauvan vaivat loppuivat
Karjalohjalaisessa Ahon perheessä tiedetään, mitä maitovaivat käytännössä ovat.
–Minulla itselläni on ollut vatsavaivoja pienestä pitäen, perheen äiti Marianne Aro kertoo.
–Kouluaikana se oli todella hankalaa. Laktoosi-intoleranssia epäiltiin ja tutkittiin, mutta mitään ei löydetty.
Kun Marianne Aro alkoi sitten odottaa esikoistaan, hän herkistyi entisestään.
–Altistuin myös sipulille.
Joelista tuli koliikkivauva. Vaivoista oli puhetta Raija Tukkisen kanssa ja hän tunnisti maitotaudin oireet. Marianne Aro alkoi kokeilla homogenoimattoman maidon dieettiä ja se auttoi. Vaivat poistuivat ja myös Joel rauhoittui ja ripuli poistui. Vaikutus näkyi positiivisena myös Joelin erittäin herkässä ihossa.
Kun Julia syntyi, Marianne osasi jo varoa homogenoituja maitotuotteita ja kaikki menikin hyvin niin kauan kuin hän imetti.
–Sitten noin puolivuotiaana annoin hänelle Tuttelin kauravelliä, häntä rupesi selvästi närästämään.
Lapsi itki kovasti aina vellin antamisen jälkeen, kun äiti alkoi keittää riisijauhoista puuroa ja -velliä luomumaitoon, vaivat katosivat.
–Pienimmäinenkin kärsi koliikista. Siihen ei dieetti auttanut, mutta koliikki myös loppui kolmikuukautisena kuten pitääkin.
Terveyttä ei viitsi vaarantaa
Nykyään Aroilla syödään tavallista ruokaa, mutta homogenoimattomia vaihtoehtoja etsien ja valmistaen. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
–Välillä se on taiteilemista, sillä lapsilta on vaikea kieltää esimerkiksi jonkin keksin syömistä kerhossa. Samoin esimerkiksi pääsiäismunia on maisteltu, Marianne Aro kertoo. Homogenoidun maidon nauttiminen näkyy heti esimerkiksi lapsen kakan laadussa.
–Toisaalta kun tietää, että homogenoidulla maidolla on nämä vaikutukset, ei hirveästi halua riskeerata. Mistä tietää, miten se vaikuttaa heidän terveyteensä? Marianne Aro pohtii.
Kun äiti on vielä lasten kanssa kotona, dieetin noudattaminen on suhteellisen helppoa. Vain kyläreissuilla asiaa saa selvitellä.
–Toivottavasti asiasta saataisiin lisää tietoa, että dieetti osattaisiin jatkossa huomioida esimerkiksi kouluruokailussa.

Anne Uotila

(Länsi-Uusimaa 21.5.2001)


Maidon arvonpalautus

Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen sai aikuisiällä antibioottikuurin jälkiseurauksena "maitotaudin". Hänelle ilmaantui erilaisia vatsavaivoja, astmantyyppistä yöyskää sekä ihon ja silmäluomien kutinaa. Monet tutkimukset ja kokeet eivät antaneet vastausta hankaliksi käyneille oireiden syille. Hän ei enää voinut syödä kuin maidottomia ja gluteenittomia vauvanruokia.

Suomalaisen maitokulttuurin rappion vuodet alkoivat kuusikymmenluvulla. Silloin meijeriin viety maito alettiin pastöroida sen säilyvyyden parantamiseksi. Esteettisten seikkojen eliminoimiseksi keksittiin maidon homogenointi. Homogenoinnissa maito ruiskutetaan kovalla paineella tiheän sihdin läpi. Tällöin rasvapalloset rikkoutuvat pienemmiksi ja tulevat tasakokoisiksi. Saadaan aikaiseksi pinnaltaan kermoittumaton, täyteläisemmän makuinen maitotuote.

Meijeriteollisuuden kertoo homogenoinnin olevan vain maidon mekaanista käsittelyä, mutta myös kemialliset ominaisuudet muuttuvat. Maitotuotteen rasvapalloset, nykykäsityksen mukaan, pystyvät lävistämään suolen sellaisenaan ja kuljettamaan hajoittamattomia maidon valkuaisia suoraan verenkiertoon. Ihmissuolessa hajoamattomat valkuaiset eivät sellaisenaan sovi kaikille ravinnoksi ja aiheuttavat mm. allergisia oireita käyttäjilleen. Jopa imettävien äitien vauvatkaan eivät säästy harmeilta. Väärät valkuaiset kun kulkeutuvat äidinmaidon mukana vauvalle asti aiheuttaen murheita.

Hyvin monet ruuat sisältävät homogenoitua maitoraaka-ainetta. Kun sitä on vähän, sen olemassaoloa ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa. Kuitenkin häiriötilaiselle pienikin määrä aiheuttaa merkittävää haittaa.

Homogenoidusta maidosta kärsiville henkilöille vaivasta poispääseminen ei ole mahdotonta, mutta aluksi on nähtävä vaivaa tiedon hankkimiseksi. Aiheesta ei ole kunnollisia, laajasti jaossa olevia oppaita. Lääkärit eivät juuri asiasta keskustele, eivätkä huomioi hoidoissa. Tutkijat eivät hevin ole alkaneet tutkia, koska aihe on kuulemma kovin epätieteellinen. Vasta äskettäin aiheeseen on harva edistyksellinen tutkija alkanut kiinnittää huomiota.

Meijeriteollisuuden omiin ja sen sponsoroimiin tutkimuksiin on syytä suhtautua epäilevästi, näistä kun on tähän asti tullut vain homogenoinnin pannasta päästäviä tuloksia.

Tukkinen väittää, että neljännes suomalaisista kärsii homogenoidun maidon enemmän tai vähemmän elämää ja syömistä aiheuttavista rajoitteista ja kivuista. Lääkärit hidastelevat. Valio vaikenee, iso bisnes katsoo kustannuksia ja menetettyä mainetta. Halvan ja näyttävän ruuan tie johtaa skandaaliin, joka vain odottaa tylyä paljastumistaan. Näin ajaa taas yksi elintarvikeala itsensä ojasta allikkoon.

Turhan "viisaat" lääkärit ovat tuhonneet maidon maineen hyvänä ravintoaineena ja etenkin luuston kalsiumlähteenä. Varsinkin kouluruokailun pitäisi tuntea vastuunsa maidon oikeanlaisuudesta. Ensimmäinen osoite muutokselle on jalostava teollisuus.

Maito yksin ei ole teollisuuden pilaama ruuan raaka-aine. Monet muut tuotteet käyvät läpi haitallisia kuumentamis- ja kemiallistamisprosesseja, mm. leivän kevytlevitteet.

Ruoka mahdollisimman käsittelemättömänä ja luonnonmukaisena saa pala palalta sille kuuluvan kunniallisen aseman. Homogenoimatonta maitoa saa vain navetoista suoraan tai kaupasta luomumaitona.

Näin Raija Tukkinen voi syödä, jo useamman vuoden kokemuksella, kaikkia homogenoimattomasta maidosta tehtyjä ruokia.

Hannu Vuoristo
(Kirjoittaja on kiikalalainen luomuviljelijä)

(Salon Seudun Sanomat 26.3.2001)


Luomumaito auttoi allergiavaivoihin

Luin sattumalta sisareni luona artikkelin "Homogenoimaton maito voi auttaa allergisia" (Vauva 10/2000). Päätin siltä istumalta kokeilla luomumaitoa omille lapsilleni!

Tyttö 1/1997 aloitti jatkuvan huutamisen pariviikkoisena. Pidimme huutoa aluksi "vain" koliikkina ja ohimenevänä vaivana. Allergiaperheen äitinä aloin saneerata ruokavaliotani jo imetysaikana, koska lapsi sai selkeästi oireita syömistäni ruuista. Vaippa-alue oli jatkuvasti näpyillä ja ihottumaa oli taipeissa ja poskissa. Vaippoja vaihdettiin todella usein ja merkkejä kokeiltiin laidasta laitaan. Rasvaa piti laittaa joka vaipanvaihdon yhteydessä, viikoittain kortisonivoiteita. Neuvolassa vähäteltiin lapsen oireita tyyliin "Lapsi on kaunis kuin nukke, eihän tällainen tyttö voi huutaa! Mitä se äiti höpisee" ja "Nauti nyt kun lapsi on pieni." Aloin jo itsekin epäillä, että valitanko pienistä, kai se on sitten normaalia, että lapset huutavat pitkin päivää! Maidon jätin myös pois ruokavaliostani, mutta neuvolan ohjeiden mukaan voin toki juustoa ja jogurtteja syödä, eikä esimerkiksi uuniruoissa haittaa, vaikka ne tekeekin maitoon! Tyttö nukkui ensimmäisen yönsä huutamatta vähän päälle 2-vuotiaana.

Kaikesta huolimatta halusimme lisää lapsia ja poika syntyi 3/1999. Huuto alkoi samoihin aikoihin kuin sisarella. Neuvolan täti oli onneksi vaihtunut ja jätin kaikki maitotuotteet pois ruokavaliostani. Lapsi olikin selvästi rauhallisempi kuin sisarensa. Itse söin lähinnä perunaa ja sianlihaa sekä riisikakkuja ja joitain marjoja. Lapsen ollessa puolivuotias oli mitta täynnä imetystä ja aloitimme tuttelin juottamisen pojalle. Lapsi meni aivan kuralle ja näpyille. Tämän jälkeen onneksi viimein pääsimme maitoaltistuksiin sairaalaan ja poika saikin peptidi-tuttelia juomaksi. Yöt alkoivat sujua nyt paremmin, mutta ihottumaa oli aina vaan ja poika teki 4-5 löysät kakat päivässä. Lääkärin mukaan se on normaalia, eikä niistä näpyistä kannata välittää. Ripulin takia pojan pissaa alettiin myös tutkia mahdollisen tuloksen takia. Muutaman turhan penisilliinikuurin, kuuden tuloksettoman rakkopunktion ja munuaisten UÄ:n jälkeen pissatulehdus suljettiin kuitenkin pois ripulin aiheuttajana.

Luomumaitoa on nyt juotu meillä pari viikkoa ja jo ensimmäisen päivän jälkeen pojan posket muuttuivat hilseilevistä ja punaisista sileiksi! Vaippa-alueen näpyt ja vartalon kuivat läiskät hävisivät! Poika kakkaa nykyään 1-2 kertaa päivässä normaalin kiinteän kakan. Entiset tunnin päiväunet ovat vaihtuneet 2-4 tunnin pituisiin päiväuniin! Siis uskomatonta! Haluankin välittää lehden kautta kiitokseni Karjalohjan terveydenhoitaja Raija Tukkiselle. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet välillä todella raskaita lasten jatkuvan huutamisen takia. Ihanaa, että viimein on löytynyt järkevä syy näihin huutoihin. Ruusut siis Karjalohjalle ja risut tyttömme terveydenhoitajalle ja hoitaville lääkäreille. Ehkäpä uskallamme tehdä ne kaikki neljä lasta, joista olemme aina haaveilleet!

Nimim. "Olisinpa kuullut tämän neljä vuotta sitten"

(Vauva 12/2000)


Laktoosi-intoleranssia tutkittava

Olen järkyttynyt, helpottunut ja vihainen tutustuttuani karjalohjalaisen terveydenhoitaja Raija Tukkisen ylläpitämiin nettisivuihin osoitteessa www.susiraja.net, linkki "Terveydestä: maitotauti". On nimittäin löytynyt vastauksia eräisiin kysymyksiin, miksi laktoosi-intoleranttimiehelleni tulee huono olo sipseistä, miksi hänelle eivät sovi hyla-tuotteet eikä edes laktoositon maitojuoma, mutta voi ja kuohukerma, useimmat juustot, rahka, raejuusto, luomu- ja tilamaito käyvät mainiosti.

Löytyipä sieltä minulle aivan uusiakin asioita. Että yhden henkilön kolesteroliarvo tippui vuoden aikana parisenkymmentä prosenttia pelkästään vaihtamalla homogenoidut maitotuotteet homogenoimattomiin. Että lapsille ei kehittynyt maitoallergiaa, kun homogenoidut tuotteet jätettiin pois heti ensimmäisten iho-oireiden ilmaannuttua. Että jopa keliakia parantui ajan myötä, kun ruokavaliosta jätettiin pois aivan kaikki homogenoidut maitotuotteet. Että erittäin pienet määrät homogenoidun maidon ainesosia riittävät ylläpitämään maitotaudin oireita. Että moni pystyy ulkomailla käyttämään maitotuotteita, vaikka Suomessa ei pystykään. Että laktoosi-intolerantti ei saa ulkomailla mitään ymmärrystä, koska koko tautia ei yleisesti tunneta - eipä siellä siis ole tarvetta vähälaktoosisille tuotteillekaan. Mutta että Ruotsissakaan ei maitotauti vaivaa suomalaista maitotautista, se on jo liikaa.

Omakohtaisten ja näköjään hyvin monien muidenkin kokemusten perusteella on pakko uskoa, että maidon homogenointi etenkin Suomessa tehdään siten, että maidosta tulee taudin, "maitotaudin" aiheuttaja. Eikä edes tämä riitä. On vakavia viitteitä, että homogenoitu maito voi altistaa pidemmän päälle muillekin sairauksille, mm. allergioille, astmalle ja lapsuusiän diabetekselle. Maidon homogenointi ei aiheuta oireita kaikille (ainakaan vielä), eikä se varmaankaan ole ainoa syy ongelmiin. Mutta onko se kaiken pahan alku ja juuri? Miehenikin ruokaongelmien syyllinen näyttää kokemustemme mukaan olevan maidon homogenointi, ei laktoosi. Jos Suomen meijerit pystyvät torpedoimaan asialliset tutkimukset aiheesta, eikö joku vaikutusvaltainen taho saisi ulkomaisia tutkimusryhmiä kiinnostumaan ongelmasta? Apua, tehkää jotain te jotka voitte.

Ajattele lapsiamme Valio: valmista edes Tutteli homogenoimattomasta maidosta, kaiken varalta. Jos Valio ei vielä tunnista/tunnusta riskiä, alkakoon joku toinen valmistaa homogenoimatonta äidinmaidon korviketta. Ja tehkää homogenoimatonta jäätelöäkin, lasten ohittamatonta herkkua. Meijerit ja muut elintarvikevalmistajat, merkitkää tuotteisiinne, onko niissä käytetty homogenoimatonta vai homogenoitua maitoa/maidon ainesosia. Tai mikä parasta, luopukaa koko homogenoinnista. Ottakaa edes mallia muualta, miten käsitellä maitoa pilaamatta hyvää raaka-ainetta ja viime kädessä ihmisten terveyttä.

Miksikö sipseistäkin (vaan ei ranskanperunoista) tulee huono olo? Jopa niissä voi Raija Tukkisen selvitysten mukaan olla homogenoidun maidon ainesosia, tosin niin pieniä määriä, että niitä ei tarvitse edes ilmoittaa ainesosaluettelossa.

Tarja Moilanen, Kajaani

(yleisönosastokirjoitus, Maaseudun Tulevaisuus 3.5.2002)


Kunniamaininta ansiokkaasta viestintätoiminnasta annettiin karjalohjalaiselle Raija Tukkiselle

Terveydenhoitaja Raija Tukkinen on tutkinut käytännössä ansiokkaasti ja sitkeästi homogenoimattoman maidon terveysvaikutuksia. Hän on tiedottanut aktiivisesti löydöksistään, havainnoistaan ja kokemuksistaan väestölle, terveydenhuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille. Raija Tukkisen käytännön kokemusten mukaan homogenoitu maito näyttää olevan merkittävimpiä atooppisten sairauksien lisääntymisen syitä. Raijan väsymätön toiminta on tuottanut aiheesta lukuisia lehtiartikkeleja, ja maitoasia on nostettu esille myös radio- ja televisio-ohjelmissa. Raija Tukkisen aktiivitoiminnan saavutuksena voidaan pitää myös Turun yliopiston käynnistämää tutkimusta homogenoimattoman maidon terveysvaikutuksista

(Terveydenhoitaja 2/2001)


Käytännön kokemuksia homogenoidun maidon aiheuttamista terveyshaitoista

Omat ongelmani maidon kanssa alkoivat yli kymmenen vuotta sitten pitkän antibioottikuurin jälkeen. Luulin moninaisia vaivojani laktoosi-intoleranssiksi ja käytin hiukan maitotuotteita, vaikka ne eivät sopineetkaan. Neljä vuotta sitten lopetin maitotuotteiden käytön hyvin tarkkaan ja vaivani paranivat. Pieniä maitomääriä ei tarvitse tuoteselosteessa ilmoittaa. EU on antanut siihen luvan, mutta nyt EU valmistelee määräystä ilmoitusvelvollisuudesta.

Asia on kiusallinen niin viranomaisille kuin meijereillekin

Minulla oli kaikki ärtyvän suolen oireet, selkä oireili raskaasti, oli ihottumaa ja ihon kutinaa, polvi oli kipeä yhtenään, etusormiin kasvoivat nivelrikkokyhmyt. Kuiva yskä kiusasi kovin. Sydänvaivoja, jotka todennäköisesti johtuivat suoliston ärtymisestä ja imeytymishäiriöistä, tutkittiin viikkotolkulla sairaaloissa. Sydänlääkkeitä söin melkein kolme vuotta. Verenpaineeni oli korkea. Lopuksi laihduin ja hiuksia lähti runsaasti. Olo oli väsynyt, suorastaan uupunutkin.

Useiden viikkojen maidottomalla ruokavaliolla vaivani paranivat. Lääkkeitäkään en ole tarvinnut vuosikausiin. Mieleni teki maitotuotteita, ja aloitin kokeilut ensin tilamaidolla. Kun se tuntui sopivan, siirryin LUOMU -tuotteisiin. Aikani Valiolle soiteltuani sain luettelon muistakin homogenoimattomista tuotteista, ja siitä se alkoi. Homogenoimattomia tuotteita voin käyttää rajoituksetta, mutta pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa edelleen monen päivän vaivat. Pahimmassa vaiheessa parantelin itseäni pari viikkoa yhden suklaamakeisen tähden.

Apua muille

Kun oli itse saanut avun tästä ruokavaliosta, aloin kokeilla sitä myös asiakkaisiini. Terveydenhoitajan työssäni kohtaan jatkuvasti ihmisiä, joille homogenoitu maito ei sovi. Vaiva on hyvin yleinen; arvelen, että joka neljäs kärsii siitä enemmän tai vähemmän. Oireiden laatu vaihtelee; edellä kerrottujen lisäksi kuvioihin näyttää kuuluvan allerginen nuha, astma, toistuvat poskiontelon tulehdukset, nivelsäryt, närästys, "hiivasyndrooma", jopa suoliston haavaumat ja hankittu, eli ärtyneestä suolesta aiheutunut laktoosi-intoleranssi.

Pikkulapsilla ensimmäinen oire on usein runsas pulauttelu, jopa oksentelu. Seuraavana ovat vuorossa vatsavaivat ja atooppinen ihottuma. Astma puhkeaa myöhemmin. Kahden perheen lapsilla oli toistuvaa, selittämätöntä kuumeilua, joka ruokavalion muuttamisen jälkeen on loppunut.

Huonosti toteutetun dieetin seurauksena kehittyy usein muitakin ruoka-allergioita. Hyvin usein seuraavana on vuorossa gluteenipitoinen vilja. Tämä näyttää paranevan, parani se minultakin runsaassa puolessa vuodessa, kun jätin rukiin, vehnän, kauran ja ohran syömisistäni pois.

Yhteyttä diabetekseen tutkitaan

Kaikkia homogenoituun maitoon liittyviä vaivoja ei tiedä kukaan. Näyttää kuitenkin siltä, että maitotaudilla ja monilla perinnöllisinä pidetyillä sairauksilla, esimerkiksi reumalla ja kilpirauhasen toimintahäiriöillä on syy-yhteys. On vaikea sanoa, mitä osaa haitallinen ruokavalio tässä näyttelee, mutta luulisi sen alentavan elimistön puolustuskykyä ja edistävän näiden tautien puhkeamista. Myös maidon ja diabeteksen yhteys on nykyään kovan tutkimuksen kohteena.

Sitä mekanismia, millä homogenoitu maito vaivat aiheuttaa ei tunneta. Arvellaan, että homogenoidun rasvan siivellä elimistöön pääse sulamatonta maidon valkuaista. Toinen teoria on se, että ärtyneen maha-suolikanavan huonosti sulattama ruoka ruokkii haitallisia suolistobakteereita ja lisää niitten määrää. Omista kokemuksistani voisin päätellä, että molemmat teoriat ovat mahdollisia.

Joukkoruokailu on riski

Ruokavalio, joka maitotautiin auttaa, on teoriassa helppo: pois kaikki homogenoitu maito. Käytännössä se on monille lähes mahdoton. Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa ja sitähän on melkein missä vain.

Joukkoruokailu on aina riski. Kahvilassakin ainoa turvallinen kahvileipä on konjakki! Leivonnaiset voivat sinänsä olla maidottomia, mutta tuotteissa käytetty rasva voi sisältää maidon aineosia. Ihmisten on vaikea muuttaa ruokatottumuksiaan, semminkin, kun monet herkut on tehty homogenoidusta maidosta. Näitä ovat esimerkiksi kaikki maitopohjaiset jäätelöt, useat makeiset ja melkein kaikki suklaa.

Tutkimusraportit eivät oikeuta Valion tekemiin päätelmiin

Ihmisiltä saamani jatkuva palaute vakuuttaa kiistattomasti, että kyse on hyvin suuresta asiasta. Tässä on nyt se suurin yksittäinen syy siihen, että allergiat ja muut atooppiset sairaudet ovat niin paljon lisääntyneet ja lisääntyvät yhä. Kansa nimittäin paranee tällä ruokavaliolla, vaikka muut olosuhteet pysyvät ennallaan. Viranomaisiin tämä valistus ei pure. Heille tämä asia on sangen kiusallinen kuten meijereillekin. Kaikki tutkijatkaan, jotka ovat jo lähes kolme vuosikymmentä jahdanneet laktoosia, eivät ole ilahtuneet. Miksikähän ruotsalaiset eivät järin usko koko laktoosi-intoleranssiin?

Turun yliopisto tutki homogenoinnin haittoja. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu. Yliopisto ei saanut viime syksynä tutkimusrahaa Suomen Akatemialta, ja tulokset ovat viivästyneet. Onko eräiden tutkijoiden kesken ristivetoa? Eikö tätä asiaa halutakaan penkoa? Ilman rahaa tutkiminen on sangen vaikeaa ja tämän asian tutkiminen rahankin kanssa. Mitään valmiita mittareita ei ole. Terveydenhuollon rutiinitutkimuksissakaan maitotauti ei käy ilmi. Kyseessä lienee viivästynyt allergia ja sen aiheuttama jonkinasteinen tulehdusreaktio.

Valio teki oman tutkimuksensa, jossa meitä karjalohjalaisiakin oli mukana kahdeksantoista koehenkilöä. Jostain syystä STT uutisoi sen Helsingin yliopiston tutkimuksena eikä Valiota mainittu. Loppupäätelmä, joka julistettiin jo ennen kuin tutkimusta oli edes julkaistu oli se, että maidon homogenoinnista ei ole haittaa. Kuitenkin kaikki koehenkilöt olivat sellaisia, jotka olivat jopa vuosia seuranneet maidonkäyttöään ja kokeneet, ettei homogenoitu maito heille sovi. Karjalohjalaisten osalta tutkimusraportit ovat käytössäni eivätkä oikeuta Valion suorittamiin päätelmiin.

Homogenointi on ollut usein esillä tiedotusvälineissä ja alkaa olla jo tunnettu asia. Keväällä sain aikaan nettisivut, www.susiraja.net/maitotauti (toim.huom. sivustoa ei ole enää olemassa), joilla on käyty paljon. Sivuilla on lehtiartikkeleita, luetteloita homogenoimattomista ja maidottomista tuotteista ja kysymyspalsta.

Tapausselosteita

KAIKKEIN HERKIMMÄT saavat oireita jo äidinmaidon kautta. Parhaillaankin on neuvolassani äiti, joka imettää kolmatta lastaan. Äiti itse on terve, mutta isän suvussa on allergiaa. Äiti on taas ruokavaliolla, joka ei sisällä homogenoitua maitoa. Kun imetys loppuu, siirrytään tämänkin vauvan kohdalla vanhanaikaiseen maitoseokseen, joka tehdään luomu-, yö- tai tilamaidosta. Kaikki äidinmaidonkorvikkeet ovat homogenoituja, myös joku luomumaidosta tehty.

MAITOTAUTI LIITTYY epäilemättä perittyyn allergiseen taipumukseen. Samassa suvussa se voi esiintyä eri muodoissa. Eräällä rouvalla oli hankala, pitkäaikainen yskä, jolle lääkäritkään eivät voineet mitään. Tyttärellä oli ärtyvän suolen oireet ja tyttären lapsilla atooppista ihottumaa ja toistuvia, selittämättömiä kuumepiikkejä. Kaikkien vaivat ovat parantuneet ja pysyvät poissa tarkalla dieetillä.

Eräs maitotautinen kirjeystäväni kertoi kissastaan, jolle ei ollut maito kelvannut aikaisemmin. Kun kissa sitten sai luomumaitoa, se litki sen kuin ei olisi ikinä ruokaa saanut. Eläin tietää herkällä vaistollaan mikä sopii ja mikä ei.

Yhteys luomuun

Onneksi on luomumaitoa, -piimää, -viiliä, -jugurtteja ja -kermaa, jotta mekin maitovaivaiset saamme nauttia maitotuotteista. Tosin muitakin homogenoimattomia maitotuotteita on. Kuntamme koululaiset ja päiväkotilapset saavat tarvitessaan maidotonta ruokaa ja luomumaitoa. Keittäjä kertoi, että monet sellaisetkin lapset, joilla ei vaivoja ole juovat luomumaitoa, "kun se on parempaa".

Tämmöiset ruokavaliot ja tuoteluetteloiden varassa eläminen ovat kuitenkin vain hätäapua. Ei ketään voi vaatia elämään näin hankalan dieetin kanssa loppuikäänsä. Kysymyksessä on myös suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen asia. Maidon homogenointi pitäisi heti lopettaa.

Mistä oikein on kysymys?

Maidon homogenointi aloitettiin meillä 60-luvulla. Aluksi käytössä oli klarifiksaattoreita, jotka estivät kermoutumisen. Parikymmentä vuotta sitten rakennettiin uusia meijereitä ja silloin myös uudet homogenisaattorit otettiin käyttöön.

Homogenoinnissa noin 60 asteeseen kuumennettu maito johdetaan korkealla paineella ohuen raon läpi, jolloin rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee, mutta määrä kasvaa. Rasvapallosten pinta-ala kasvaa 20-kertaiseksi.

Eläinkokeissa, herkistetyillä hiirillä, on todettu, että homogenoitu rasva imeytyy nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Toisaalta homogenoitu maito aiheutti hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton. Lisäksi homogenoidun maidon allergeenisuus lisääntyi rasvapitoisuuden noustessa. Ihmisillä ei aiheesta ole vielä julkaistu yhtään luotettavaa tutkimusta.

Raija Tukkinen

(Luomulehti 8/2001)


Käsittelemätön maito ei kivistä

Kysymys homogenoinnin vaikutuksista on ollut asiantuntijoille liian epätieteellinen.

Terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta ei kärsi suolistovaivoista, kun hän käyttää homogenoimatonta luomu- tai tilamaitoa. Muista maidoista, jopa vähäisistä määristä elintarvikkeisiin piiloutuneista homogenoiduista aineista, hän saa vaikeita vatsaoireita.

Vaivat alkoivat antibioottikuurin jälkeen keväällä 1991. Maitohappobakteereilla ja hapanmaitotuotteilla vatsa ei tullut kuntoon. Muutaman vuoden kuluttua vatsa sieti tuskin muuta kuin maidotonta ja gluteenitonta vauvanruokaa. Laktoosin imeytymishäiriötä ei todettu.

Pitkän, täysin maidottoman dieetin jälkeen Raija Tukkinen kokeili homogenoimattomia maitoja. totuttelun jälkeen tilamaito ja luomutuotteet sopivat. Homogenoimattoman maidon avulla terveystilanne on huikeasti kohonnut, Tukkinen kertoo.

–Monilla työssäni tapaamilla ihmisillä, rintalapsista vanhuksiin, on ollut samanlaisia ongelmia. Olen kertonut omista kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan dieettiä. Hyvin monet "maitotautiset" ovat kertoneet omien ja lastensa vaivojen helpottaneen, kun "tavallinen" maito oli jätetty pois ja käytetty homogenoimatonta, Raija Tukkinen sanoo.

Yksi esimerkki on Virosta Suomeen muuttanut perhe. Perheessä ja suvussa ei ole äidin kertoman mukaan allergioita. Vanhin, Virossa syntynyt lapsi on pysynyt terveenä. Kaksi Suomessa syntynyttä lasta sairastui, kolmivuotiaalle tuli allergiaa ja astmaa, vauva sai atooppista ihottumaa. Tukkinen neuvoi äidille maidottoman ruokavalion ja homogenoimattoman maidon. Vauvan ihottuma ja kolmivuotiaan astmakohtaukset hävisivät.

Tukkinen sanoo, että homogenoitujen maitotuotteiden eliminoiminen äidin ruokavaliosta on auttanut myös imeväisten lasten ummetuksiin ja löysiin ulosteisiin. Paikallinen terveyskeskuslääkäri on – homogenointiin sinänsä kantaa ottamatta – todennut dieettikokeilujen tuoneen atopia- ja allergiaongelmaisille lapsille jopa dramaattista oireiden vähenemistä.

Muuta tukea kokemuksilleen Raija Tukkinen on saanut vain vähän huolimatta ahkerasta kirjoittelustaan alan asiantuntijoille. Aihe on ollut heille liian epätieteellinen.

Eikö kiinnosta?

Meijeriteollisuus sanoo maidon homogenointia vain mekaaniseksi käsittelyksi, jonka jälkeen maito on valkoisempaa ja täyteläisemmän makuista. Maito kuitenkin muuttuu kahdella tavalla homogenoinnissa: fysiologisesti ja kemiallisesti. Koko ketju on monimutkainen, mutta mekaanisesti tapahtuma on seuraavanlainen:

Maito kulkee paineella erittäin tiheän sihdin läpi, jolloin maidon rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee mutta määrä kasvaa. Rasvapallosten pinta-ala kasvaa noin 20-kertaiseksi. Niitä ympäröivät ainesosat (membraanit) muodostavat uusia komplekseja muiden ainesosien kanssa.

Eläinkokeissa, herkistetyillä hiirillä, on todettu että homogenoitu rasva imeytyy nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Toisaalta homogenoitu maito aiheutti hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton. Lisäksi homogenoidun maidon allergeenisuus lisääntyi rasvapitoisuuden noustessa.

Nämä tiedot kirjoitti Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen maatalouden tutkimuskeskuksen professori Hannu Korhonen Valion Nutrifocus-lehteen vuonna 1995.

"Pengoin silloin kaiken saatavissa olleen kirjallisuuden, mutta homogenoinnista oli kovin vähän tietoja", Korhonen sanoo.

Amerikassa ja muualla maailmassa tehtiin 30-40 vuotta sitten perusteellisina pidettyjä tutkimuksia. Niiden päätelmiin luotetaan edelleen. Päätelmä oli, ettei kulutusmaidon valmistusteknologialla ole yhteyttä sairauksiin. Suomessa maitoa homogenoitu ja pastöroitu 1960-luvulta alkaen.

Korhonen sanoo, että asia olisi tutkimisen arvoinen, vaikka ei itse ihan heti uskokaan allergioiden lisääntymisen liittyvän maidon homogenointiin. "Ympäristö ja asenteet ovat muuttuneet, ehkä olisi hyvä saada uusia tietoja. Joitakin hypoteeseja onkin esitetty, mutta niitä ei ole todistettu."

Homogenoinnin vaikutuksia on jo alettu tutkia ainakin Turussa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitellään pikkulasten ruokinta-allergiaan liittyviä koemalleja maidon homogenoinnista.

Seija Lamberg

Suomen Kuvalehti 14/2000


Juhon tarina

Poikamme kärsi ihottumasta ihan pienestä - ensimmäinen merkintä neuvolakortissa on viikolta kuusi. Sen jälkeen kului monta viikkoa siten, että ihottuma katosi aina ennen neuvolaa. Kerroin kyllä neuvolassa, että Juho mm. "haroi korviaan" kummallisesti ja että poskiin, leuan alle ja kaulalle ilmestyi kummallista ihottumaa. Kerran koko selkä oli aivan punaisena. Neuvolassa ei siinä vaiheessa kiinnitetty asiaan sen enempää huomiota. Terveydenhoitaja epäili, että kuolaaminen saattoi aiheuttaa ihottumaa leuan alle.

Siirryimme Tutteliin pojan ollessa kahden kuukauden. Pumppasin rintamaitoa vajaaseen kolmeen kuukauteen saakka. Noin kuusiviikkoisesta myös imettäminen oli erittäin vaikeaa. Poika ei suostunut syömään tissiä vaan parkui heti muutaman imaisun jälkeen. Eikä tilannetta helpottanut sektion jälkeinen väsymystila. En jaksanut hakea apua ja neuvolassakin vain mainitsin tilanteesta. Siinä vaiheessa, kun Tutteli otettiin mukaan alkoi myös itkeminen, jota kesti joka päivä iltapäivä neljästä seitsemään saakka illalla. Emme osanneet olla hirveän huolissaan, koska olimme kuulleet niin monta tarinaa siitä, mitä huutaminen saattaa pahimmillaan olla. Kannoimme poikaa ja hyssyttelimme. Vähitellen itkeminen jäi ja loppui kokonaan siirryttyämme kokonaan Tutteliin. Poika oli tuolloin noin kolmen kuukauden.

Ihottuma paheni poikamme ollessa 4 kk. Hänet oli juuri rokotettu (rokotukset ovat aina pahentaneet tilannetta. ns. virallinen taho ei ole tätä olettamusta koskaan vahvistanut, mutta esim. www.lapsiperheet.net sivuilla asiasta mainitaan). Olin antanut paljon porkkanaa ruuan yhteydessä ja sairastimme kaikki muut perheen jäsenet bakteeriperäistä flunssaa, jonka yhtenä oireena on ihottuma. Kolmen valvotun yön jälkeen soitin neuvolaan ja kävin näyttämässä. Terveydenhoitaja epäili hiivaa ja saimme ajan lääkärille seuraavaksi päiväksi. Lääkäri määräsi Sibicortia ja laittoi lähetteen sairaalan allergia-osastolle.

Soitimme osastolle, että kiirehtivät tapausta. Meille oli todellinen yllätys, että homma hoituukin niin, että lääkäri kirjoittaa Peptidi-Tuttelireseptin ja alamme juottaa sitä pojalle! Yritimme vakuuttaa hoitajalle, että pojalla ei ole maito-allergiaa vaan hän reagoi todennäköisimmin porkkanaan mutta se ei auttanut. Saimme kuitenkin soittoajan viikon päähän lääkärille. Sitä ennen jatkoimme tavallisen Tuttelin antamista ja ajattelimme miehen kanssa, että katsomme nyt kuitenkin tilannetta eteenpäin ja haemme Peptidi-Tuttelia vain jos tilanne muuttuu radikaalisti.

Mies lähti työmatkalle ja juuri silloin kävi, niin Juho oksensi yhtenä aamuna koko juomansa tuttelilastin. Hain Peptidi-Tuttelin apteekista ja aloin antamaan sitä. Oireet pahenivat ja toisena päivänä Juho alkoi pulauttelemaan heti juomisen jälkeen. Silloin muistin löytämämme Raijan sivut netistä ja laitoin Raijalle viestiä. Aloimme kokeilla luomumaitoseosta (puolet vettä, puolet maitoa ja joukossa tilkka sokeria) antamalla ensimmäiset tipat lusikalla. Altistimme aika nopeaa tahtia. Toisena päivänä annos oli jo desin verran. Pidimme päiväkirjaa ruokavaliosta ja ihottuman tilanteesta ja annoimme paljon hedelmäsoseita ja perunaa. Juotimme maidon tilalla sokerivettä.

Lääkäri puhui minut kuitenkin puhelimessa ympäri ja kirjoitti Soija-Tutteli reseptin vaikka jaksoin jankuttaa hänellekin olevani aivan varma siitä, että pojallamme ei ole maitoallergia. Saimme ajan allergia-osastolle vasta kuukauden päähän ja mieheni kanssa sovimme, että kokeilemme luomumaidon pätevyyden kaikessa rauhassa. Ennen osastolle menoa mietimme kuitenkin, että kannattaisiko soija kuitenkin testata. Poikamme ihottuma parani koko ajan siitä mikä oli lähtötilanne, mutta paheni aina välillä, kuitenkin niin, että alue oli kerta toisensa jälkeen pienempi. Pahimmassa kunnossa hänellä ovat olleet kädet ja ihan alkuaikoina posket. Pahimmillaan ihan puhtaana oli vain peppu. Testasimme Soija-Tuttelin ja tällä kertaa poika oksensi kaiken pihalle jo samana päivänä.

Allergia-osastolla kerroimme antaneemme luomumaitoa. Annoimme myös Raijan ohjeen mukaisesti koko ajan maitohappobakteeria. Puolikas kapseli illoin, aamuin. Prick-testissä löytyi kananmuna-allergia ja maitoaltistusta ei voitu tehdä. Saimme rasvareseptit perusrasvoille ja hydrokortisonille. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että maitoaltistus olisi tehtävä ja puhui meidät ympäri - meille kirjoitettiin Neocate -resepti. Taas sovimme ja jatkoimme kuitenkin luomumaidon antamista, koska saimme taas ajan vasta kuukauden päähän ja aloitimme Neocaten - vasta puolitoista viikkoa ennen lääkäriaikaa.

Poikamme reagoi Neocatenkin pulauttelemalla. Alkoi heräillä taas yöllä, muuttui kiukkuiseksi ja itkuiseksi - niiden muutaminen päivien aikana! Kun neljännen päivän iltana iltapuuro tuli oksennuksena ulos soitin seuraavana päivänä hoitajalle ja ilmoitin, että emme suostu "mokomaa myrkkyä" enää antamaan. Jatkoimme luomumaidolla ja saimme ajan ihotautilääkärille.

Vieläkään ei tiedetä miksi pojallamme on ihottumaa. Perimä atooppisuuteen on erittäin voimakas kummaltakin puolelta. Saimme taas pari uutta rasva-reseptiä ja soitamme allergia-osastolle jos ongelmia ilmenee. Sieltä kehotettiin antamaan luomumaitoa, kun se kerran käy.

Episodi kesti kaiken kaikkiaan kolme kuukautta. Päivä päivältä varmistuimme siitä, että paras ratkaisu oli antaa pojallemme luomumaitoseosta. Pojalla on edelleen ihottumaa ja nyttemmin on selvinnyt, että porkkana, omena ja persikka pahentavat sitä. Sen sijaan poika sietää hyvin kotimaisia viljoja, perunaa, riisiä, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, banaania, kotimaisia marjoja ja päärynää. Kokeilemme uusia ruoka-aineita rauhalliseen tahtiin. Sekä Ilolan, että Valion luomujogurtit sopivat hyvin. Niitä aloimme antamaan pojan tullessa yhdeksänkuiseksi. Näillä eväillä olemme kasvattaneet rauhallisen hymypojan, joka nyt yhdeksänkuisena painaa vajaat 11 kiloa ja on 75 cm pitkä. Niin, ja konttaa karkuun ja lujaa!

Maarit
4.9.2002


Homogenoitu maito tietää monille tuskien taivalta

Hilja-rouva parani vahingossa astmaoireistaan, kun hän alkoi nauttia vain homogenoimattomia maitotuotteita, joita hänen miehensä käytti vatsavaivojen takia. "Kahden hengen huusholliin ei kannattanut monensorttisia maitoja ostaa." Sitä ennen rouvan astmasta oli epäilty työpaikan homeitakin ja rouva oli juossut lääkärissä yhtenään. "Nyt on astmapiippukin kadonnut", rouva oli iloinnut Karjalohjan terveyskeskuksen terveydenhoitajalle Raija Tukkiselle, joka itse oli päässyt vatsa- ja iho- oireistaan eroon siirryttyään "normaalista" homogenoidusta maidosta luomu- ja tilamaitoihin. Hiljan (nimi muutettu) esimerkki ei suinkaan tarkoita, että homogenoimaton maito olisi astman parantava hokkuspokkus. Eikä ole lääketieteellisesti todistettu, että Hiljan astman helpottuminen olisi johtunut nimenomaan maidonvaihdosta. Hilma on kuitenkin Silmun lukijoiden kannalta eräänlainen positiivinen ääriesimerkki niistä kymmenistä ja taas kymmenistä tapauksista, joissa homogenoimattomaan maitoon siirtyminen on tuonut ratkaisevan helpotuksen asianomaisen vaivoihin. Ne ovat lähinnä olleet ärtyneen suolen aiheuttamia vatsavaivoja (mahan turvotusta, ilmavaivoja, mahakipuja, ripulia) ja iho-ongelmia. Mutta kuinka usein etenkin lapsilla iho-ongelmat ja astma kulkevatkaan käsi kädessä...

Kun "maitotauti" iski

Aloitetaanpa alusta.
Raija Tukkinen sai "maitotaudiksi" kutsumansa vaivan vuonna 1991 antibioottikuurin jälkeen. Sitä ennen hänellä ei ollut mitään allergioita eikä ongelmia vatsansa kanssa. Hän luuli sitä ensin laktoosi-intoleranssiksi eikä mennyt testeihin, koska pienikin määrä maitotuotetta aiheutti ikäviä vatsaoireita. Jonkin ajan kuluttua sydänkin alkoi oireilla. Hänellä oli sitten sydänlääkkeitä "koko paketti" kolmen vuoden ajan, kunnes angiografiassa (verisuonten kuvaaminen varjoaineen avulla) todettiin, ettei mitään sydäntautia olekaan. Sydänoireiden syy selvisi Raijalle myöhemmin, kun hän luki, että "paksusuolen ärsytys pernan mutkassa aiheuttaa sepelvaltimotaudin kaltaisia oireita". Hän alkoi vältellä maitotuotteita, mutta ei sittenkään riittävästi: vuonna 1995 vatsa oli sellaisessa kunnossa, ettei se sietänyt juuri mitään, ei gluteenipitoista viljaakaan. Perusteellisissa tutkimuksissa ei löytynyt edes laktoosi-intoleranssia. Raijalla oli kuitenkin kaikki ärtyvän suolen oireet ja lisäksi kuivaa astmantyyppistä yskää sekä ihon ja silmäluomien kutinaa. Kolme vuotta sitten hän sai tietää, että turkulainen tutkija Leea Pelto tietäisi jotain uudesta maitoallergiasta. Soitto Turkuun ja asia rupesi valkenemaan. Lisäselvitystä saatiin, kun Raijan mies Tauno Tukkinen meni kuuntelemaan Turun yliopistoon tutkija Tuula Vesan väitöstilaisuutta. Sieltä löytyi "tutun tuntuista tekstiä". Raija jätti pois kaikki maitotuotteet, myös juustot ja kaikki maitoa hiukankin sisältävät elintarvikkeet. Hän parani ja toteaa nyt, että tämä voisi olla hyvin monen muunkin sairaskertomus.

"Rupikonnakin" parani luomumaidolla

Leea Pelto oli Kauneus ja Terveys -lehdessä (12/97) todennut, että homogenointi voisi olla yksi syy maitoyliherkkyyteen. Koska Raijan teki kaikesta huolimatta maitoa mieli, hän päätteli kokeilla. Hän hankki tilamaitoa usealta maatilalta ja sitten luomumaitoa. Ne sopivat. Sitkeiden soittelujen jälkeen hän sai meijereiltä luettelon homogenoimattomista tuotteista ja nekin sopivat.
–Olen nyt kokeillut tätä kaksi vuotta ja homogenoimattomia tuotteita voin käyttää rajoituksetta. Pienikin määrä homogenoitua aiheuttaa edelleen oireet. Niitä tulee vaikkapa maitosuklaapalasta tai väärällä rasvalla voidellusta leivästä. Dieetti on siis hyvin tarkka. Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa, eikä pieniä määriä tarvitse edes ilmoittaa. Eri meijereillä on eroja siinä, mitä ne homogenoivat, Raija kertoi Silmulle elokuussa. (Vapautuksen pienten homogenoitujen maitomäärien ilmoittamisesta on antanut itse EU.) Nyt tullaankin asian ytimeen, sellaiseen määrään kokemusperäistä tietoa, jota eivät tutkijat ja hoitohenkilökunta voi olankohautuksella sivuuttaa. Terveydenhoitaja/astmahoitaja Raija alkoi kokeilla homogenoimattoman maidon dieettiä omiin asiakkaisiinsa Karjalohjan terveyskeskuksessa. Vaiva osoittautui hyvin yleiseksi ja sitä on kaikenikäisillä rintalapsista vanhuksiin.
–Luulin pitkään, että tämä on vain vatsavaiva, vaikka itsellänikin oli ollut astmantyyppistä yöyskää ja kutinaa. Tällä hetkellä kolmevuotias Juuso (nimet muutettu) oli ollut muutaman kuukauden ikäisenä iholtaan kuin rupikonna ja saanut vielä astmankin. Homogenoimattoman dieetin jälkeen Juuso voi nyt hyvin ja äidin kertoman mukaan astmakohtaukset ovat tyystin loppuneet, Raija kertoo potilaansa puolesta iloiten. Larissa Andrejeva Viron Sillamäestä muutti perheensä kanssa Karjalohjalle.
–Karjalohja on hyvä paikka asua, hän kiittelee osuessaan samaan aikaan Silmun kanssa terveyskeskukseen.
Larissan perheen tarina on omiaan vahvistamaan Raija Tukkisen kokemuksia homogenoidusta maidosta: viime lokakuussa seitsenviikkoinen rintalapsi Inkeri tuotiin terveyskeskukseen paha maitorupi-ihottuma poskessaan. Nyt neljän vuoden ikäinen Filip oli saanut jo pienenä astman ja kärsi pahasta ihottumasta. Perheen vanhin lapsi, nyt ala-asteen toisen luokan aloittanut Aivar, oli syntynyt Virossa ja viettänyt siellä varhaislapsuutensa terveenä; Virossa ainakin puolet maidosta myydään käsittelemättömänä suoraan kuluttajalle. Suomessa isä ja äiti alkoivat oireilla tölkkimaidosta. Kun perhe siirtyi homogenoimattomaan maitoon, vanhempien oireilu loppui, Irmelin iho parani kolmessa viikossa ja Filipkin voi hyvin.

"Maitotautiselle" on nakkikin myrkkyä

Ja tapaukset saavat jatkoa. Tässä muutama poiminta Raijan kokemuksista:
–Jonne oli yli puolivuotias, kun ihottuman takia suositin äitiä kokeilemaan em. dieettiä. Vuositarkastuksessa lapsen iho oli kunnossa ja ihmettelin sitä. Äiti kertoi jättäneensä homogenoidun maidon ja sanoi heti huomaavansa, jos lapsi on saanut hoitopaikassa "väärää" maitoa.
–Tuulia kävi jo rintalapsena lääkärissä närästyksen takia. Äidillä oli omituinen maitovaiva, jota oli jo vuosia tutkittu. Dieetti auttoi sekä äidille että lapselle. Myöhemmin, kun lapsi voi hyvin, dieetistä lipsuttiin ja Tuulia sai vatsaoireita. Sitten lopetetaan toistaiseksi gluteenipitoinen vilja ja tilanne rauhoittui. Maitodieettiä tietenkin oli sitä ennen tarkennettu.
–Kolmevuotias Jyrki kärsi refluksitaudista ja vatsavaivoista. Jyrkillä oli lääkityskin. Äiti oli huolimaton dieetissä, mutta joutui tarkentamaan sitä, kun muu ei auttanut. Äidillä itsellään on vatsavaiva, johon dieetti auttaa.
–Kalle oli neljäsluokkalainen, kun selvisi, että hänen vatsavaivoihinsa auttoi homogenoimaton maito. Kalle on esiintynyt telkkarissakin Ekoisti-ohjelmassa. Kaverin synttäreillä hän osasi varoa kermakakkua ja jäätelöä, mutta sai 40 nakinpalasta ankarat vatsavaivat. Ala-asteen koulussamme on noin 70 oppilasta. Ainakin 10 % heistä saa koulussa vatsavaivojen takia luomumaitoa ja maidotonta ruokaa.
–Sohvia (6 v.) tutkittiin perusteellisesti pitkäaikaisen oksentelun takia. Mitään ei löytynyt, mutta varmuuden vuoksi kiellettiin maito, ja Sohvi parani. Tyttö on nyt käyttänyt tilamaitoa ja luomumaitoa ilman oireiluja.
–Viidesluokkalainen Elina kertoi koulutarkastuksessa, että hänellä on vieläkin monia ruoka-allergioita ja kutiava iho. Kokeiltiin maitodieettiä. Paljastui, että isällä ja isän suvulla oli vatsavaiva, johon sama "lääke" auttoi. Viimeksi tavatessamme Elina kertoi, että ihon kutina on helpottanut ja limaa nousee vähemmän. Kuten alussa kerrottu Hiljan tapaus osoittaa, ei maitoyliherkkyys suinkaan rajoitu pelkästään lapsiin. Raijalle on tiedossa tapauksia, joissa terveet mutta iäkkäät viljelijät ovat joutuneet luopumaan lypsykarjastaan ja samalla omasta tilamaidostaan:
–Kun isäntä tai emäntä sitten alkavat ostaa kaupasta "normaalia" homogenoitua tölkkimaitoa, alkavat saman tien vatsavaivat.

Dramaattisen hyviä tuloksia

Kun Kari Penkkilä tuli Karjalohjan terveyskeskuslääkäriksi viime vuoden alussa, hän sai heti Raijan kautta tuntumaa kyseiseen maito-ongelmaan.
–Maito on yleinen esiintyjä useiden sairauksien syntilistalla, Kari toteaa. –Muun muassa lasten diabeteksen yhteyttä maitoon tutkitaan. jos homogenoidun maidon osuutta vatsa- ja ihovaivoihin ja mahdollisesti astmaan ryhdytään toden teolla tutkimaan, niin lopulliset tulokset ovat vuosien takana, kuten kaikissa lääketieteellisissä tutkimuksissa on asianlaita. "Väliaikoja" tietysti saataisiin, mutta ne eivät kertoisi koko totuutta. On muistettava, että muuttuneessa modernissa maailmassa moniin muihinkin ravintoaineisiin kohdistetut toimenpiteet voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Ottamatta kantaa homogenointiin sinänsä Kari on todennut dieettikokeilujen tuoneen atopia- ja allergialapsille oireiden vähenemisenä suorastaan dramaattisen hyviä tuloksia. –Jos homogenoimatonta dieettiä haluaa kokeilla, niin ei siitä ainakaan mitään terveyshaittoja ole, hän vakuuttaa. Tutkimustuloksia on kuitenkin odotettavissa, kiitos Turun yliopiston. Siellä tutkitaan lasten ravitsemusta ja maitoallergian ohessa homogenoinnin kylkiäinen, maitoyliherkkyys, kiinnostaa. Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Erika Isolauri on tutkinut lasten ripulia ja maitohappobakteereita. Hän sai kesällä Sveitsin maidontuottajien myöntämän arvostetun Award for Modern Nutrition -palkinnon yhdessä professori Seppo Salmisen kanssa.
Näin kirjoitti Erika Isolauri Ravitsemuskatsaus-lehdessä (1/98): "Tyypillinen merkki ruoka-allergiasta varhaislapsuudessa on atooppinen ihottuma. Ruoka-allergia ilmenee usein myös ruoansulatuskanavan oireina, joita ovat pulauttelu, oksentelu, ripuli, ja vatsakivut. Noin 60-70 prosentilla atooppisista imeväisistä on ruoka-allergia. Ongelma on merkittävä, sillä usein kyse on allergisoitumisesta perusruoka-aineille kuten maidolle, munalle ja viljoille."
Raija Tukkinen on tyytyväinen, kun Turun yliopisto on ottanut ongelman vakavasti ja asiallisesti:
–On joka tapauksessa tullut korkealta taholta tunnustus, että jotain perää homogenoinnin seuraamuksissa on.

Tervemenoa, colon irritabile!

Mutta prosessi ei ole ollut kovinkaan helppo. Näin Raija Yliopisto-lehdessä (8/99):
–Homogenoinnin haitoista puhuvat on tähän saakka leimattu lähes höperöiksi. Luulisi asian alkavan kiinnostaa pikkuhiljaa meijereitä, kun niin moni jättää maitonsa ostamatta vatsavaivojen takia. Luulisi sen kiinnostavan myös päättäjiä, kun yhteisiä varoja syydetään kalliisiin tutkimuksiin terveydenhuollossa. Luulisi sen kiinnostavan einesteollisuutta – itse jätän ostamatta kaiken, mikä vähänkin haiskahtaa homogenoidulle maidolle, myös maitosuklaan, Raija sanoo päättäväisesti.
Julkinen sana on kiinnostunut aiheesta laajemminkin. Homogenoinnin haittoja koskevia artikkeleita ovat julkaisseet muun muassa Länsi-Uusimaa, Helsingin Sanomat, Demari, Turun Päivälehti, Suomen Kuvalehti sekä Kauneus ja Terveys. Valiokaan ei ole voinut välttää teemaa. Sen Nutrifocus-tiedote perustelee homogenoinnilla saatavia etuuksia, mutta viittaa ennakkoluulottomasti tutkimustulokseen, jonka mukaan "3,5 % rasvaa sisältävä homogenoimaton maito aiheutti herkistetyissä hiirissä 20 kertaa herkemmin allergeenisia reaktioita kuin homogenoimaton maito". Moni ihmiskuntaa koskeva lääketieteellinen totuus on alkanut eläinkokeista...
Raijan haastattelun jälkeen tämän kirjoittaja aloitti välittömästi maitodieetin – ja jo kahden viikon jälkeen hän on vuosikymmenien piinan jälkeen kuin toinen ihminen. Ärsyyntynyt paksusuoli eli colon irritabile tuntuu ottaneen menolipun Huitsin Nevadaan. ja mieleen tuli perheenäidin manailu 30 vuoden takaa. Tämä kun valitti, että enää ei voi tehdä satakuntalaista maitojuustoa; homogenoitu maito aiheuttaa sen, että juusto tulee muotista tuhansina murusina. Eli homogenointi merkitsee maidolle melkoista myllytystä. ei ihme, jos kaikkien kansalaisten elimistö ei homogenoitua tuotetta siedä. Kuolema asuu suolessa, sanoi jo professori Metshnikov aikoinaan.
Mistä maitoyliherkkyydestä kärsivä tietää, mitä voi suuhunsa laittaa? Tilanne on ollut vaikea, mutta pikku hiljaa tuotteissa alkaa olla mainintoja homogenoimattomuudesta. Voi on aina homogenoimatonta, mutta niin myös jotkut margariinit. Sininen Keiju on jopa laktoositon, kolesteroliton ja homogenoimaton. Vaikka tuoteselosteessa ei sitä mainita, sisältävät useimmat kasvirasvat kovitteena käytettyjä maidon ainesosia.
Silmu julkaisee myöhemmin täydellisen luettelon homogenoimattomista tuotteista: siihen tulevat maitovalmisteet, juustot, levitteet, suklaat, karamellit, pussikeitot, sinapit, kastikkeet, valmistaikinat, keksit, korput ja piparit. Mutta koska kiireellisintä on saada homogenoimatonta maitoa ja piimää pöytään, niin tässä ne ovat: Valion Oma luomukevytmaito, Oma rasvaton luomumaito, ja Oma luomupiimä sekä Aito Maito fin Oy:n AITO luomukevytmaito ja AITO Asidofilus-Bifidus luomupiimä (joka tosin sisältää laktoosia).

Sakari Karttunen

(Silmu 5/2000)


Homogenointi pilaa hyvän maidon mainetta

Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen kantaa huolta maidon maineesta ja homogenoinnin aiheuttamista ongelmista. Maatilan tyttärenä ja terveydenhoitajana Tukkinen arvostaa maitoa monipuolisena elintarvikkeena.
–Maito ansaitsisi enemmän arvostusta, kuin se nyt saa. On ikävää, että suureksi osaksi homogenoinnin aiheuttamat vaivat pilaavat maidon mainetta, hän murehtii. Sanomansa taustalla Tukkisella on vahva omakohtainen ja lukuisien potilaiden tuoma kokemus. Kymmenisen vuotta sitten parin antibioottikuurin jälkeen alkoivat siihen asti täysin terveen Tukkisen vaivat. Vatsa oli kipeä, ilmavaivat kiusasivat eikä suoli toiminut normaalisti.

Ruokavalio vaatii tarkkuutta

Ennen pitkää hän yhdisti oireensa maitoon. Kuultuaan, että lastentaudiksi luultua maitoallergiaa voi olla aikuisillakin, Tukkinen päätti kokeilla maidotonta ruokavaliota. Rankat oireet jäivätkin heti pois. Maitoon tottuneen teki kuitenkin maitoa mieli. Niinpä hän päätti kokeilla suoraan tiloilta saamaansa homogenoimatonta maitoa. Aluksi hän teki siitä viiliä, ajatellen maidon sopivan paremmin hapanmaitotuotteena. Vähän ajan kuluttua vasta alkoi sietää tilamaitoa sellaisenaankin. Vuonna 1997 Tukkinen kuuli väitöskirjasta, jonka mukaan kaikki maitoon liittyvät aikuisten vaivat eivät johdukaan laktoosista. Hän kuuli myös, että syy saattaisi löytyä maidon homogenoinnista. Nyt Tukkinen on noudattanut homogenoimatonta maitoa sisältävää ruokavaliota jo muutaman vuoden. Ja voinut loistavasti yhtä kauan.

Vaiva ei katso ikää

Löydettyään ratkaisun omiin vaivoihinsa Tukkinen alkoi kertoa kokemuksestaan muille. Työssään terveydenhoitajana Karjalohjan terveyskeskuksessa hän alkoi kuunnella potilaiden vaivoja uudella korvalla: monen vaivat kuulostivat tutuilta. Niinpä hän rohkeni varovasti ehdottaa homogenoimattoman ruokavalion kokeilua.
–Yleensä se menee niin, että homogenoimattomaan ruokavalioon siirryttyä vaivat helpottavat, mutta sitten usko ruokavalioon horjuu ja palataan takaisin normaaliruokavalioon. Vasta, kun sitten vaivat palaavat takaisin, uskotaan, että ne todella johtuvat homogenoidusta maidosta, Tukkinen kuvaa. Tukkisen mukaan ruuansulatuskanavan oireet ovat tyypillisiä homogenoidun maidon aiheuttamia ongelmia. Oireita voi esiintyä missä tahansa suun ja peräsuolen välillä. Kuvaan voivat kuulua myös toiminnalliset vatsavaivat, ärtyvän suolen oireyhtymä, hiivasyndrooma ja suolen haavaumat.
–Myös atooppinen ihottuma on hyvin tavallinen. Ihon kutina vaivaa monia, samoin kuin kuiva yskä ja astma. Jotkut ovat saaneet jopa niveloireita, Tukkinen kuvaa. Tukkisen mukaan homogenoidun maidon aiheuttama ärsytys saattaa saada suolen niin huonoon kuntoon, ettei kotimaiset viljatkaan sovi.
–Kun homogenoimattoman kuurin tuloksena elimistö rauhoittuu, se alkaa sietää viljaakin paremmin. Vaivojen puhkeaminen ei Tukkisen mukaan katso ikää. Imeväisten ensimmäinen oire voi olla pulauttelu. Närästystä on niin pikkulapsilla kuin aikuisilla. Mielenkiintoista Tukkisen mielestä on myös se, että monet viljelijät saavat maidosta oireita vasta, kun ovat luopuneet lehmistä ja siirtyneet purkkimaitoon.

Koko kunta siirtyi homogenoimattomaan

Viime syksystä lähtien koko Karjalohjan kunnan ruokahuolto käyttänyt vain homogenoimattomia maitotuotteita.
–Siihen ei olisi menty, jos ei olisi ollut näyttöä., Tukkinen toteaa. Homogenoimatonta maitoa saavat nyt kunnassa niin koululaiset, päiväkotilapset kuin vanhuksetkin. Ratkaisun toivotaan auttavan niitä, jotka saavat maidosta ongelmia.
–Toivottavasti turhien maidottomien ja vähälaktoosisten dieettien tarve vähenee, Tukkinen pohtii.
–Kaikki vaivat eivät tosiaankaan johdu maidon homogenoinnista, Tukkinen korostaa, vaikkakin samaan hengenvetoon suosittelee homogenoimattomaan maitoon siirtymistä kaikille vaikka vain varmuuden vuoksi.

Mia Palokallio


Homogenoitua maitoa välttävän valikoima parantunut

Jäätelöä ja suklaata tekee mieli

Viime vuosina homogenoimattomien maitotuotteiden valikoima on parantunut huimaa vauhtia luomumaitotuotteiden tullessa markkinoille. Löytyy niin maitoa kuin piimääkin ja jogurteissakin alkaa olla valikoimaa. Suurin osa tavanomaisesti tuotetuistakin kypsytetyistä juustoista on homogenoimattomia ja Raija Tukkisen mukaan valmistajilta saa yleensä listat, missä tuotteissa maito on homogenoitua.
–Mutta jäätelöä tekee mieli, Tukkinen tunnustaa. Kolmen pojan äiti Kirsi Ali-Alha säestää: –Kesäisin tulee välillä lasten kanssa lipsumisia, kun homogenoimattomasta maidosta tehtyjä jäätelöitä ei juuri ole saatavilla. Joku pieni valmistaja tekee luomujäätelöä, mutta saatavuus.
–Olen kysellyt tätä monilta jäätelön valmistajilta, mutta ne sanovat, ettei jäätelö oikein onnistu homogenoimattomasta maidosta. En minä oikein ymmärrä, olihan sitä jäätelöä 50-60-luvuillakin ennen maidon homogenointia, se oli sellaista vanhanajan jäätelöä, Tukkinen pohtii. Toinen mieliteko on suklaa, sillä maitosuklaissa maito on yleensä homogenoitua. Homogenoitua maitoa välttävä suklaan ystävä pitäytyykin tummassa suklaassa. Itseasiassa maitohyllyn ulkopuolella homogenoitua välttävän pitääkin Tukkisen mukaan olla tarkkana.
–Koskaan ei voi tietää, mihin on lisätty maitojauhetta tai maitoproteiinia, tuoteselosteet on luettava tarkkaan.

Luomumaito on Ali-Alhan perheen ratkaisu

Karjalohjalaisen maanviljelijän Kirsi Ali-Alhan kaikilla kolmella pojalla on ollut atooppista ihottumaa, kahdella vanhemmalla myös korvatulehduksia kierteeksi asti. Nyt 5- ja 3-vuotiaat Matias ja Markus saivat aikoinaan äidinmaidonkorviketta perunan ja porkkanan joukossa, minkä jälkeen oireet alkoivat. Oireet hävisivät, kun perheessä siirryttiin terveydenhoitaja Raija Tukkisen neuvosta luomumaitoon. Nuorimmalle, viisikuiselle Mikaelille äiti ei aio korvikkeita antaa, vaan tarkoituksena on aikanaan siirtyä suoraan käyttämään luomumaitoa. Kirsille itselle ei oireita homogenoimattomasta maidosta tule, mutta Mikael sai rankat oireet, kun äiti erehtyi syömään kylässä homogenoituun maitoon tehtyä pullaa. –Kaikki imettävät äidit varmaan pitäisivät tiukan dieetin, jos tietäisivät, että siten vauva voi hyvin, Kirsi Ali-Alha pohtii.

Markku Vuorikari


Homogenoinnissa rasvapalloset hajoavat

Maidon homogenointia on käytetty maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien, koska se parantaa maidon säilyvyyttä ja joidenkin mielestä myös makua. Homogenoinnissa maitoa käsitellään mekaanisesti: maito ajetaan tiheän suodattimen läpi, jolloin isot rasvahiukkaset pilkkoutuvat samalla tavalla kuin palasokeri jauhautuisi raesokeriksi. Samalla osa proteiinista levittäytyy proteiiniryppäsitä rasvahiukkasten pinnalle. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa.

Viimesyksyinen tutkimus: Maidon homogenoinnilla ei yhteyttä vatsakipuihin

Viime syksynä julkistetun tutkimuksen mukaan maidon homogenointi ei näyttänyt lisäävän vatsa- ja allergiaoireita ihmisillä. Helsingin yliopistossa selvitettiin Valion tutkijan, dosentti Riitta Korpelan johdolla 48 maidolle yliherkän aikuisen vatsansietokykyä. Tutkittavat noudattivat viiden vuorokauden ajan muuten maidotonta ruokavaliota, mutta nauttivat neljä desilitraa tutkimusmaitoa vuorokaudessa. Tutkimusmaitoina oli vuorotellen homogenoimaton luomukevytmaito ja homogenoitu kevytmaito, johon oli lisätty pieni määrä kuohukermaa. Tutkittavat pitivät koko ajan päiväkirjaa vatsan toiminnasta ja vatsavaivoista. Puolet tutkittavista sai enemmän oireita homogenoidun maidon jaksolla ja puolet homogenoimattoman maidon jaksolla. Riitta Korpelan mukaan tutkimuksen tulokset eivät siis tukeneet epäilyjä siitä, että maidon homogenointi vaikuttaisi oireita saavien ihmisten maidon sietoon. Korpela muistuttaa, että monet tekijät suomalaisissa elintavoissa ja ruokavaliossa voivat lisätä epämääräisiä vatsavaivoja. Syynä voivat olla esimerkiksi kiireinen elämänrytmi, runsas kahvinjuonti, ärtyvä suoli -oireyhtymä tai ruisleivän syönti. Korpelan mukaan joissakin tapauksissa oireiden taustalta saattaa löytyä myös maitoallergia. Tiedot tutkimuksesta perustuvat STT:n kautta levitettyyn lyhyeen juttuun. Korpela ei itse ollut tuolloin puhelimitse tavoitettavissa.

MT

(Maaseudun tulevaisuus 15.4.2002)


Homogenoimaton maito voi auttaa allergisia

Terveydenhoitaja Raija Tukkisella on sekä omakohtaista että asiakkailta saatua kokemusta siitä, että homogenoimattomien maitotuotteiden käyttö helpottaa erilaisia maidon aiheuttamia oireita. Hän on nimennyt vaivan "maitotaudiksi", eräänlaiseksi viivästyneeksi maitoallergiasta.
Maitotautia sairastavalle eivät sovi homogenoidut maitotuotteet. Oireet ovat hyvin moninaiset ja vaihtelevat henkilöstä toiseen. Vatsakivut, ilmavaivat, ummetus, ripuli ja iho-oireet voivat johtua viivästyneestä maitoallergiasta. Joka neljäs suomalainen kärsii jossain muodossa maitotaudista, joka periytyy suvuttain, Tukkinen väittää.

Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat eri asioita.

Laktoosi-intolerantti saattaa selvitä oireettomana Hyla-tuotteita käyttämällä. Maitoallergikko saa oireita pienestäkin määrästä maitoperäistä ravintoa. Kyse on tällöin maidon valkuaisen aiheuttamasta ongelmasta, jonka syyksi epäillään maidon homogenisointia. Maitotauti saattaa ilmetä myös yskänä tai astmana. Eräänkin asiakkaani astmaoireet paranivat sattumalta, kun hän alkoi noudattaa miehensä homogenoimattoman maidon ruokavaliota.

Tukkinen kehitteli oman dieetin

Raija Tukkisen oma maitotauti puhkesi 90-luvun alussa antibioottikuurin jälkeen. Hän kärsi erilaisista vatsavaivoista, astman tyyppisestä yöyskästä sekä ihon ja silmäluomien kutinasta. Lukemattomien tutkimusten ja kokeiden jälkeen vaivojen syy jäi mysteeriksi.
–Välttelin maitotuotteita, mutta vatsani meni silti huonoon kuntoon, etten voinut syödä enää edes tavallisia viljatuotteita, raakoja vihanneksia tai hedelmiä. Ainoastaan maidoton ja gluteeniton vauvanruoka sopi minulle. Laihduin rajusti ja hiukseni alkoivat lähteä. Syksyllä 1997 tutkija Leea Pelto neuvoi minua luopumaan kaikista vähänkään maitoa sisältävistä elintarvikkeista. Ohjetta noudattamalla aloin parantua, Tukkinen kertoo.
Kuultuaan myöhemmin, että Pelto epäili homogenointia yhdeksi syyksi maitoyliherkkyyteen, Tukkinen päätti kokeilla uutta dieettiä ja alkoi varovasti käyttää homogenoimattomia maitotuotteita. Sitkeän metsästyksen jälkeen hän sai meijereistä ja elintarvikevalmistajilta listat tuotteista, jotka eivät sisällä homogenoitua maitoa. Tukkinen on käyttänyt nyt kaksi vuotta maitotuotteita.
–Dieetti on hyvin tarkka. Saan vatsaoireita jo hyvin pienestä määrästä homogenoitua maitoa. Pieniä määriä homogenoitua maitoa ei tarvitse ilmoittaa pakkausmerkinnöissä, mikä hankaloittaa dieetin noudattamista.

Luomumaitoseosta vauvoillekin

Maitotaudin diagnosointi käy parhaiten sulkemalla muut vaihtoehdot pois. Tukkinen lähettää asiakkaansa epäselvissä tapauksissa ensin laktoosirasitukseen ja allergiatesteihin. Jos tulokset ovat negatiivisia, hän kehottaa kokeilemaan homogenoimattomia maitotuotteita. Jos vatsa on päässyt kovin huonoon kuntoon, sitä kannattaa rauhoitella ensin täysin maidottomalla ruokavaliolla.
–Noin 10-20 prosentille vauvoista eivät sovi homogenoidusta maidosta valmistetut äidinmaitokorvikkeet. He käyttävät kallista soijamaitoa, josta saa Kelan korvauksen. Edellisessä työpaikassani, naapurikunnassa, kirjoitin lukemattomia todistuksia Kelaan sairaan lapsen hoitotukea varten. Täällä en ole kirjoittanut vielä yhtäkään, ehkäpä juuri siksi, että suosittelemme maitoallergisille vauvoille luomumaitoa, kertoo Karjalohjan terveyskeskuslääkäri, lääketieteen lisensiaatti Kari Penkkilä.

Siis mitä! Luomumaitoa vastasyntyneillekin?

-Jos kyseessä olisi oma lapseni eikä minulta tulisi rintamaitoa, antaisin hänelle ensimmäisestä päivästä lähtien luomumaidosta tehtyä maitoseosta, en äidinmaidonkorvikkeita. Homogenointi on lähinnä ulkonäkö- ja makukysymys. Luomumaito on pastöroitua, mutta ei homogenoitua, Tukkinen kertoo.
–Kyse ei ole sen kummemmasta maidosta kuin siitä, mitä vauvoille ennen vanhaankin annettiin. Jos haluaa antaa vauvalle luomumaitoseosta, kannattaa aina ensin kysyä sellaiselta henkilöltä, joka tuntee maitoseoksen oikean "reseptin", Penkkilä muistuttaa. Alle kolmikuisen vauvan maitoseoksessa on puolet vettä ja puolet luomumaitoa. Seos kiehautetaan. 3-8-kuisen vauvan maitoseokseen 2/3 maitoa ja 1/3 vettä. Yli kahdeksankuinen voi Tukkisen ja Penkkilän mielestä juoda jo sekoittamatonta luomumaitoa.
–Vuorokauden annoksen voi kiehauttaa kerralla ja säilyttää jääkaapissa. Pienen vauvan maitoseokseen kannattaa lisätä hieman sokeria. Laktoosia en kuitenkaan lisäisi, kuten ennen kehotettiin tekemään, Tukkinen neuvoo. Monet lapset kärsivät kuivasta ihosta, mikä näkyy esimerkiksi poskipäiden punotuksena. Tämä saattaa viitata maitotautiin. Maitoallergia on lisääntynyt rajusti 30 viime vuoden aikana, eli yhtä kauan kuin maitoa on homogenoitu.
–Tämä on tuskin kuitenkaan ainoa syy allergioiden lisääntymiseen. Elintapamme ovat muutenkin muuttuneet 30 vuoden aikana. En uskalla väittää ilman tarkempaa tutkimustietoa, että kaikki Tukkisen ajatukset ovat totta. Mutta neuvoloissa annetaan paljon pöhkömpiäkin ohjeita, Penkkilä sanoo. Monet karjalohjalaiset ovat saaneet avun erilaisiin oireisiinsa siirtyessään homogenoimattomiin maitotuotteisiin. Karjalohjan ala-asteella on noin 70 oppilasta, joista kymmenisen prosenttia saa koulussa luomumaitoa ja maidotonta ruokaa vatsavaivojensa vuoksi. Vatsavaivat ja heinänuha hellittivät Karjalohjalainen Marianne Aro on kärsinyt vatsavaivoista murrosiästään asti. Laktoosi-intoleranssia häneltä ei löydetty, vaikka vaivat liittyivät selkeästi maidon juomiseen.
–Oireet eivät alkaneet välttämättä heti, vaan viiveellä. Minulla oli turvotusta, hirveitä ilmavaivoja, ja kovia vatsakipuja. Joelin odotusaikana oireet pahenivat ja varsinkin yöt menivät vessassa istuessa. Joelilla oli koliikkia ja ajattelin, että homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä saattaisi olla apua. Pikku hiljaa dieetin aloittamisen jälkeen Mariannen vatsavaivat alkoivat hellittää ja ovat nyt loppuneet. Myös 12-vuotiaana puhjennut heinänuha on lähes oireeton. Myös Joelin itkut vähenivät. Marianne on yrittänyt noudattaa dieettiä tunnollisesti, mutta se ei aina ole helppoa.
–Illalla, jos on maha kipeä, voin vain yrittää arvailla, mistä ruoasta se on tullut. Mutta kokeilemalla oppii. Lapset, kolmevuotias Joel ja puolitoistavuotias Juliakin saavat oireita homogenoidusta maidosta.
– Joel saa ripulin. Julia voi hyvin niin kauan kuin sai pelkkää rintamaitoa. En syönyt homogenoituja maitotuotteita. Mutta tytön ollessa puolivuotias annoin hänelle Tutteli-kauravelliä, joka ei sopinut hänelle lainkaan. hän itkeskeli sekä aamu- että iltavellin jälkeen. Kun aloin tehdä riisivelliä ja -puuroa luomumaitoon, itkut loppuivat, Marianne Aro kertoo. Nykyisin molemmat lapset saavat luomumaitoa ja Marianne pyrkii ostamaan vain homogenoimattomasta maidosta tehtyjä tuotteita.

Oskari ei siedä homogenoitua maitoa

Annika Sihvosella on kaksi lasta, kaksivuotias Verneri ja 9-kuinen Oskari. Annikalla on laktoosi-intoleranssi. Hän imetti Oskaria kolmikuiseksi. Koko imetysajan poika kakkasi kivikovia papanoita – silloin harvoin kuin sai kakan aikaiseksi. Annika alkoi välttää homogenoitujen maitotuotteiden käyttöä imetyksen loppuvaiheessa, mistä olikin apua vauvan ummetukseen. Äidinmaidonkorvikkeisiin siirryttyään Oskari oksensi rajusti jokaisen aterian jälkeen. Oksentelu loppui, kun korvike vaihdettiin luomumaitoseokseen.
–Kerran laivaristeilyllä luomumaito pääsi loppumaan ja lainasin äidinmaidonkorviketta. Oskari oksensi välittömästi. Hän saa pienestäkin määrästä vääränlaista ruokaa välittömästi oireita, muun muassa ihottumaa kaulan seudulle. Ihottuma puhkesi siihen aikaan, kun annoin hänelle äidinmaidonkorvikkeita. Allergiatestien mukaan hän ei ole millekään allerginen.
–Voin itsekin juoda luomumaitoa, vaikka siinä onkin laktoosia. Myös Verneri juo nykyisin luomumaitoa. Hän teki homogenoitua maitoa juotuaan löysät kakat vaippaan useita kertoja vuorokaudessa, nykyisin vain kerran tai kaksi. Vernerin kakoista näkeekin heti, milloin hän on saanut vahingossa homogenoitua maitoa, Annika Sihvonen kertoo. Rudolf itki aina Terveydenhoitaja Raija Tukkinen kuvailee farmaseutti Ronja Rautiota hankalaksi käännytettäväksi. Tämän kun on omien tietojensa varassa ollut vaikea uskoa, että kaksivuotiaan Rudolfin ongelmat johtuisivat homogenoitujen maitotuotteiden käytöstä.
–Rudolf on kauan odotettu, toivottu ja rakastettu lapsi, mutta hirveän hankala. Ensimmäiset neljä kuukautta ajelutin vauvaa öisin autossa, jotta olisi edes hetken hiljaa. Hän itki aina. Isompana hän makasi kaiket päivät lattialla ja itki. Hänen ollessaan puolitoistavuotias emme mieheni kanssa enää jaksaneet, oli pakko saada apua, Ronja kertoo.
–Menimme pojan kanssa Jorvin sairaalaan tutkimuksiin. Diagnoosissa luki kuitenkin vain, että vaippa-alue on verillä ja vanhemmat ylirasittuneita.
–Maitotaudille on tyypillistä, että ulosteet ärsyttävät ihoa, Tukkinen huomauttaa. Rudolf kakkasi 4-5 kertaa päivässä mustaa, liejuista ulostetta, joka tunki vaipasti läpi. Vanhemmat olivat huolesta suunniltaan ja lopen uupuneita. Viimeisenä oljenkortenaan he päättivät kokeilla homogenoimattomia maitotuotteita.
–Muutamassa viikossa Rudolfin itkuisuus väheni. Nyt lapseni on täysin muuttunut Hän on huomattavasti helpompi ja iloisempi kuin ennen. Kakalla hän käy kerran päivässä. Minun oli kuitenkin vaikea uskoa terveydenhoitajaa, joten vein pojan keliakiakokeisiin sekä laktoosirasitukseen. Niistä ei kuitenkaan löytynyt mitään, Ronja kertoo. Pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa Rudolfille edelleen ripulin. Puolivuotias Rurik taas saa äidinmaidonkorvikkeesta ummetusta.
–Terveydenhoitaja ja lääkäri kehottavat antamaan pojalle luomumaitoseosta, mutta pelkään, että hän jäisi tuolloin vaille niitä tärkeitä vitamiineja, joita äidinmaitokorvikkeisiin on lisätty. Vaikka Penkkilä sanoo, että hän saa samat vitamiinit monipuolisesta ruoastakin, minua vielä epäilyttää, Ronja Rautio tunnustaa.

Tiina Komi

(Vauva 10/2000)


Homogenoimaton maito vapautti vatsaongelmista

Kun karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen menee ruokakauppaan, hän saa olla tosi tarkkana, mitä ostaa. Maitotuotteiden hyllyjen ääressä hän selaa usein listaa tuotteista, jotka on tehty homogenoimattomasta maidosta. Ne käyvät, mutta muutoin maitoa tai maidon ainesosia sisältävät tuotteet joutuu yleensä jättämään pois. Useimpien tekemiseen on käytetty homogenoitua maitoa, tai maitotuotteita ja yksikin vääränlainen nakki tai suklaapalanen tuo minulle parin päivän mahavaivat. Tänään ostosten tekeminen on kuitenkin jo helppoa verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
–Nyt tiedän varsin tarkoin, mitä voin syödä. Lisäksi ruokavalio on laajentunut. Voin taas syödä siemeniä, raakoja kasviksia ja vihanneksia, jopa sipulia ja ruisleipää.

Vaivat

Raija Tukkisen vatsavaivat alkoivat 1990-luvun alussa antibioottikuurin jälkeen. Vatsa oli kipeä, ilmavaivat kiusasivat eikä suoli toiminut normaalisti.
–Sitä tutkittiin todella perusteellisesti, tehtiin kaikki mahdolliset kokeet. Terveydenhoitaja kun olen, osasin itsekin epäillä yhtä ja toista. Syy ei koskaan kuitenkaan selvinnyt. Syyksi arveltiin laktoosi-intoleranssia ja Raija Tukkinen vältti laktoosia, mutta se ei ratkaissut tilannetta.
–Välillä vatsa oli niin huonossa kunnossa, että se ei ottanut vastaan juuri mitään, ei edes gluteiinipitoista viljaa. Selitystä ja hoitokeinoa vaivaan ei siis löytynyt, mutta Raija Tukkinen yritti itse etsiä ratkaisua.
–Sain vihjeen, että syy saattaisi löytyä maidon homogenoinnista. Raija Tukkisen mies Tauno Tukkinen meni kuuntelemaan Turun yliopistoon tutkija Tuula Vesan väitöstilaisuutta ja sieltä löytyi tutulta tuntuvaa tekstiä. –Sieltä kun luin kyselytutkimuksella kerätyt ärtyvän suolen oireet, saatoin allekirjoittaa kaikki. Kipua, turvotusta, tunne, että suoli ei tyhjenny ja niin edelleen.
Maidon homogenointia ja sen vaikutuksia Turussa on tutkinut Leea Pelto.

Anne Uotila

(Länsi-Uusimaa 28.6.1999)


Olin aina ollut terve tyttö, vaikka minut olikin tehty pula-ajan tarpeista kohta sodan jälkeen. Kymmenen vuotta sitten sain influenssan jälkitautina korvatulehduksen ja siihen kaksi antibioottikuuria. Sen jälkeen ei mikään palautunut entiselleen, ei edes korva. Vatsa rupesi vaivaamaan oli ilmavaivoja, vatsan turvotusta ja ummetusta ja maito tuntui syntipukilta.

Luulinkin vuosikausia, että vaivojeni syy oli laktoosi-intoleranssi enkä mennyt kokeisiin, kun pelkäsin laktoosirasituksen aiheuttavan ikävät jälkiseuraukset. Käytin hiukan Hyla-tuotteita ja kypsiä juustoja. Jonkin ajan kuluttua tulivat myös rintakivut mukaan kuvaan. Sydänlääkkeitä söin lähes kolme vuotta, kunnes varjoainetutkimuksissa todettiin, ettei mitään sydäntautia ollutkaan. Verenpainekin oli korkea, selkä oireili raskaasti, samoin toinen polvi. Etusormiin kasvoivat nivelrikkokyhmyt. Iho ja silmäluomet kutisivat, kuiva yskä kiusasi etenkin makuulla.

Neljän vuoden kuluttua vaivojeni alkamisen jälkeen vatsa oli tosi huonossa kunnossa. Alkoi olla kipuja kylkikaaren alla, vessassa sai juosta monta kertaa päivässä, ilmavaivat olivat mahtavat. Minulla oli kaikki ärtyvän suolen oireet. Tavallinen viljakaan ei enää sopinut eikä paljon mikään muukaan. Ruoka, jota pystyin käyttämään oli suurin piirtein vauvanruokaa. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään.

Syksyllä 1997 sain kuulla Turun yliopistosta, että aikuisillakin voi olla maitoallergiaa eli yliherkkyyttä maidon valkuaiselle. Jätin kaikki maitoa sisältävät tuotteet hyvin tarkkaan pois ja paranin. Siinä vaiheessa tutkittiin laktoosin sietokin, eikä siinä mitään puutteita ollut. Maitoa teki mieli ja moni oli puhunut tilamaidon sopivuudesta, joten päätin kokeilla. Otin tilamaitoa monelta maatilalta ja se sopi. Samoin sopivat kaupan luomumaito, -piimä ja -jogurtti. Aloin soitella meijereille ja muillekin ruuan valmistajille ja sain luetteloita homogenoimattomista tuotteista. Nekin sopivat. Nyt oli tie selvä, ja aloin kokeilla samaa hoitoa myös muihin. Se olikin helppoa, koska toimin pienessä kunnassa terveydenhoitajana ja tunnen ihmiset ja heidän tautinsa.

Ensimmäinen "löytöni" oli keski-ikäinen mies, joka loppujen lopuksi oli lähetetty mielenterveystoimistoon, kun mitkään tutkimukset eivät olleet selittäneet hänen vaivojensa syytä. Muitakin maitotautisia alkoi löytyä tasaista tahtia. Matkan varrella huomasin, että homogenoitu maito näytti olevan myös lasten vatsavaivojen ja atooppisen ihottuman taustalla. Muutamien astmakin helpotti.

Vaiva näytti esiintyvän suvuittain, ja oireiden määrä ja laatu vaihtelivat. Ruoansulatuskanava voi oireilla suusta peräsuoleen. Väliin mahtui närästystä, B 12 -vitamiinin puutosta, huonoa ruoansulatusta, ärtyvää suolta, hiivatautia, suolen haavaumia ja toiminnallisia vaivoja. Ihottuman ja astmaoireiden lisäksi nivelvaivat voivat myös kuulua kuvaan. Melkein kaikilla haastattelemillani reumapotilailla oli ongelmia maidon kanssa.

Hoito on teoriassa helppo, mutta käytännössä miltei mahdoton. Eli pois kaikki ruoka, joka sisältää vähänkin homogenoitua maitoa ja sitähän on melkein missä vain. Pieniä määriä ei tarvitse edes pakkauksessa ilmoittaa. Dieetin opettelu kuitenkin kannattaa, ja itse olen siitä hyvä esimerkki: nykyään minua ei vaivaa mikään, enkä tarvitse mitään lääkkeitä. Nivelrikkokyhmytkin ovat häipyneet.

Niin kuin jokainen voi kuvitella, on unikin muuttunut makeammaksi. Yskä ei kiusaa eikä nahka kutise. Ilmeisesti ärtyneestä suolesta aiheutuneet sydänvaivat ja tykyttelyt ovat muisto vain. Yöpissalla ei tarvitse juosta (tihentynyt virtsaamisen tarve voi kuulua ärtyneen suolen oireisiin) eikä luita kolota. Toiveita asian valkenemiseksi on, ja sitä tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa. Myös valio on käynnistämässä omaa tutkimustaan. Kokemusperäinen näyttö on jo nyt niin vahva, että maidon homogenointi pitäisi välittömästi lopettaa.

Raija Tukkinen
terveydenhoitaja,
Karjalohja

(Uniuutiset 3/2001)